"Pakkoruotsista" puhuminen tekee hallaa kieltenopetukselle

Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ruotsin kielen kurssien lisäämistä tulee harkita lukio-opiskelijoiden huonontuneen kielitaidon takia.

Suomen ruotsin opettajien ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma on huolestunut myös muiden kielten asemasta:

- Englannilla on ainoa kieli, jolla menee hyvin. Suomi on kuitenkin niin pieni maa, ettei pelkällä englannilla pärjää.

- Väitän myös, ettei taitojen väheneminen koske ainoastaan ruotsia, vaan myös luonnontieteitä.

MTV3:n uutisartikkeleihin on tullut satoja pakkoruotsin vastaisia kommentteja. Harkoman mukaan naapurikielet ruotsi ja venäjä nostattavat aina tunteita.

- On kumma, miten asia nostaa vihan tunteita. Terminäkin 'pakkoruotsi' on halventava, ei puhuta pakkomatematiikasta.

Kielikylpyprojekti paransi oppimistuloksia

Harkoma kertoo TOKI-hankkeesta (Toinen Kieli), jossa suomenkielinen koulu toimii yhteistyössä suomenruotsalaisen kanssa. Kokeilun kautta on havaittu kohennusta oppilaiden koulutuloksissa.

Mukana on ollut peruskouluja ja lukioita. Projektissa oppilaat ovat yhteydessä toisiinsa netin kautta ja esimerkiksi tehneet musiikkia yhdessä.

- Esimerkiksi hankkeeseeen osallistuneissa lukioissa on saatu ylioppilaskirjoituksissa parempia tuloksia, Harkoma kertoo.

Uusia tuulia opetukseen

Itsekin ruotsin kielen opettajana toimivan Harkoman mukaan opetusta pitäisi muokata nykyaikaisemmaksi.

- Nykyteknologiaa pitäisi hyödyntää paremmin. Nettihän on täynnä tietoa. Ryhmien pitäisi myös olla pienempiä ja suulliseen osaamiseen tulisi myös panostaa enemmän.

- Opettajathan eivät asiasta päätä, vaan poliitikot. Onkin mietittävä, onko valinnaisuus kaikkien etu. Kielipolku pitäisi suunnitella tarkasti alusta lähtien. Miten varmistamme, että Suomessa on kaikkien kielten osaajia riittävästi?

Lue myös:

    Uusimmat