Paavo-ukki hävitti vihkisormuksen – some riensi syvästi rakastuneen miehen avuksi: "Hän oli sydän murtuneena"

Kadonnut kultainen vihkisormus akselilla Soukka - Jorvin sairaala. Sormuksessa kaiverrus "Irja ja Paavo 14.02.1954". Sormus on ukkini vihkisormus ja hän on sydän murtuneena katoamisen vuoksi. Saa jakaa!

– Ukkini ei ole uskaltanut kertoa mummille kadottaneensa vihkisormuksen. Mummini Irja on jo 88 vuotta, ja hän oli ollut muutamia viikkoja sairaalassa. He ovat yhä kuin nuori rakastunut pari, kuten ukkini sanoo, kuvailee tyttärentytär Petra lämpimästi isovanhempiaan.

– Tämän nuorenparin suhteesta ei puutu pussailua ja halailua.

Sormus löytyi yllättävästä paikasta

Petran laittama ilmoitus kosketti monia, ja sitä jaettiin laajalti. Vain päivä ilmoituksen julkaisemisen jälkeen Paavo löysi sormuksen.

– Ukkini on ollut huolesta sairas mummini ollessa Jorvin sairaalassa. Hän on matkustanut päivittäin Espoon Soukasta bussilla katsomaan rakasta vaimoaan. He eivät ole juurikaan olleet erossa toisistaan naimisiinmenonsa jälkeen, lisää Petra ihaillen.

Petra jatkaa kertoen, kuinka sormus löytyi.

– Ukkini on laihtunut viime viikkoina ja sormus oli tipahtanut kenkään. Sieltä se kilahti lattialle, kun hän laittoi kenkää jalkaansa kotonaan ollessaan lähdössä sairaalaan. Ukki soitti minulle helpottuneena ja tunnusti huokaisten minulle, että onneksi hän ei ehtinyt sanoa asiasta Irjalle, paljastaa Petra MTV Uutisille.

Petra kertoo läheiseen suhteeseen isovanhempiinsa.

– Isovanhempani ovat hoitaneet ja kasvattaneet minut hyvin pitkälti sen jälkeen, kun omat vanhempani erosivat. He hakivat minut aikoinaan päiväkodista ja myöhemmin koulusta heille, lisää Petra.

Paavon ja Irjan uskomaton rakkaustarina

Petra kertoo, että Paavo ja Irja joutuivat seurustelemaan kolme vuotta ennen kuin pystyivät menemään naimisiin.

– He eivät saaneet Helsingistä asuntoa, mutta lopulta asunto järjestyi Töölöstä ravintola Mamma Rosan yläkerrasta. Heidät vihittiin ystävänpäivänä Helsingissä Kallion kirkossa, ja siitä saakka he ovat olleet käytännössä koko ajan yhdessä, sanoo Petra.

Irjan ja Paavon elämästä ei ole puuttunut tragediaa, sillä lapsen saaminen oli heille vaikeaa.

– Mummi ei tullut raskaaksi moneen vuoteen, mutta lopulta hän hakeutui lääkärille, jonka sanottiin tekevän lapsia vaikka tuohenpalasta. Kuinka ollakaan mummi tuli raskaaksi, mutta jälleen tuli mutka matkaan – mummi kaatui ja äitini syntyi keskosena. Äitini jäi heidän ainoakseen, lisää Petra.

Paavon motto: Elämä on totista

Huolia on riittänyt myös vanhemmilla päivillä. Petran mukaan ukki tällä hetkellä sydän syrjällään, sillä mummi kärsii tajuttomuuskohtauksista, joiden syitä ei ole löydetty.

MTV Uutiset tavoittaa Paavon kotoaan juuri, kun hän on lähdössä hakemaan vaimoaan kotiin jouluksi.

– Olemme kokeneet sota-ajat yhdessä. Ihastuin Irjassa iloiseen karjalaistyttöön. Seurusteluaikana saattomatka oli pitkä, kun asuin Pohjois-Haagassa ja Irja Katajanokalla. Kun näin isäni viimeisen kerran hänen istuessaan maitolavalla, kun pyysin häneltä siunausta meidän avioliitolle. Hänen ohjeensa oli, että ole rehellinen ja raitis, muistelee Paavo ääni väristen.

Paavo on sitä mieltä, että avioliitossa tärkeintä on rehellisyys ja uskollisuus.

– Elämäni ei ole ollut ruusuilla tanssimista ja meillä on vieläkin asuntolainaa. Kaipaan vaimoani ja uskon siihen, että tunteet pitää näyttää – myös sairaalassa. Me olemme yhä niin rakastuneita toisiimme. Olemme aina tehneet päätökset yhdessä. Minun on vaikea ymmärtää, että ihmiset menee naimisiin, tekee lapsia ja eroavat keveinkin perustein, ohjeistaa Paavo syvällä 85-vuotiaan miehen elämänkokemuksella.

Joulu omassa kodissa

Petran menee isovanhempiensa luokse jouluksi ja valmistaa ruokia. Nyt näyttäisi siltä, että myös mummi saa olla kotona joulun.

Paavon mukaan Irja on yhä hyvin heikossa kunnossa ja lähinnä nukkuu.

– Vaimoni Irja pääsi kotiin, vaikkakin on vielä toipilas. Saimme kotiin juuri ison gerberakimpun. Toivottavasti ne piristävät Irjaa, sillä ne ovat hänen lempikukkiaan. Rakas Petra oli ilmoittanut meidät Facebookiin Kauniisti kotimaista -joulukalenteriin, josta saimme lahjakortin kukkakimppuun näillä saatesanoilla:

"Tässä kuvassa on isovanhempani, he ovat olleet naimisissa vuodesta 54. He ovat ilahduttaneet, tukeneet, kasvattaneet minua 35v. ja tarjonneet kotinsa minulle silloin, kun sitä tarvitsin. Ukkini hoitaa mummiani kotona vaikka on itse myös aika heikossa kunnossa. Mummini rakastaa gerberoita ja on ollut aikamoinen viherpeukalo aiemmin :). Ukkini toivoi eilen että löytäisi jotain pientä edes mikä piristäisi mummiani, joka palaa kotiin torstaina sairaalasta. Ehkäpä se olisi kukkalähetys? :)"