Päätöksenteon asiantuntijan radikaali mielipide: Työn vaihtaminen ei ole elämänmuutos

No niin, ostanpa ruokaa. En jaksa lähteä kotoa, joten valitsen ruoan verkkokaupan.

Mitä mieleni tekisi? Leivät ja Leivonnaiset! Klik.

Tummat leivät, limput ja sekaleivät. Vaaleat leivät, patongit ja sämpylät. Pitkot, piiraat, wienerit, muffinssit. Kakut, kääretortut ja leivonnaiset.

Ööm. Tummat leivät? Klik.

• Fazer Puikula Jyväinen ruis      
• Fazer Puikula Jälkiuuni               
• Fazer Puikula Täysjyväruis
• Fazer Real 420g Täysjyvä, kostea jyväleipä
• Fazer Reissumies Tosi Tumma 4kpl
• Fazer Ruispuikulat 500g palaleipä
• Maalahden Aito Limppu 430g
• Maalahden Limppu, viipaloitu, 325g
• Maalahden Limppu, viipaloitu, 650 g
• Moilas Kokojyväleipä 400g
• Oululainen Aito Jälkiuuninappi 245G
• Oululainen alkuperäinen luomu jälkiuunileipä 300g
• Oululainen Jälkiuunipala 240g
• Oululainen Jälkiuunipala 480g
• Oululainen Luomu Jälkiuunipala
• Oululainen Reilu Ruisleipä
• Oululainen Reissumies 100%
• Oululainen Reissumies 705g
• Oululainen Reissumies 235g
• Oululainen Ruislimppu 700g

Ja siinä oli vasta ensimmäinen sivu vaihtoehtoja.

– Ihmiset yleensä ajattelevat, että on hyvä, jos vaihtoehtoja on aiheesta tai tilanteesta riippumatta paljon. Jos kaupassa on kymmenen eri jogurttia, se vain hämmentää. Jos saisin päättää, haluaisin, että kaupassa on vain yhtä jogurttia, yhtä kahvia, yhtä maitoa, yhtä jäätelöä. Se on tarpeeksi, Ari Riabacke napauttaa.

Häntä kannattaa kuunnella: sekä Arilla että hänen vaimollaan Monalla on tohtorin tutkinto päätöksenteossa. Kaksikko haluaa tuoda hyvän päätöksenteon myös tavallisen kansan ulottuville. Tätä tavoitetta tukemaan syntyi teos Päätöspyramidi – uskalla tehdä toisin.

Arin ja Monan mukaan nykyihmisen ongelmana on vaihtoehtojen runsaus. Käytämme liikaa aikaa nysvätessämme pieniä päätöksiä, joilla ei ole mitään väliä. Valitsemme jogurttia kaupassa vartin, vaikkei sen maku oikeasti vaikuta mihinkään.

– Tämä on yksi hyvin, hyvin pienistä päätöksistä, joilla ei oikeastaan ole merkitystä. Haluamme niin kiihkeästi tehdä oikean päätöksen, että unohdamme, ettei kyseessä ole mikään ongelma. Sinulleei tapahdu mitään pahaa, valitsit sitten mustikkaa tai mansikkaa, Ari kuvaa.

Monan mukaan kyseessä on ihmisten yleinen ominaisuus: käytämme aikaa ja energiaa pieniin, irrelevantteihin päätöksiin.

– Ei niillä ole pidemmän päälle merkitystä. Samalla käytämme liian vähän aikaa isoihin päätöksiin, hän sanoo.

– Meiltä kysytään usein, miten tehdään paras päätös. Ensiksi täytyy tietää, mitkä ovat sinulle tärkeimpiä päätöksiä, Ari sanoo.

Aina ei voi tehdä kaikkein parasta päätöstä – se vain on mahdotonta. Siksi tulisikin keskittyä itselleen tärkeimpiin päätöksiin ja siihen, että edes ne tekisi mahdollisimman hyvin.

– Energia tulisi käyttää tärkeisiin päätöksiin, ei jogurtin valitsemiseen. Pidämme kaikki valinnanvapaudesta, mutta nykyisin monissa päätöksentekotilanteissa on liikaa vaihtoehtoja, joista valita. Emme pysyt käsittelemään runsaasti vaihtoehtoja kerralla, Mona sanoo.

Vaihtoehdot tekevät päätöksistä myös epätyydyttäviä. Jos ihminen onnistuu pääsemään yli päätöksentekoahdistuksestaan ja valitsee uudet kengät satojen joukosta, hän on päätökseen todennäköisesti tyytymättömämpi kuin tilanteessa, jossa valittavia kenkiä olisi ollut vain neljät.

Talon ostaminen ei ole elämänmuutos

No, entäs ne isot päätökset: työn vaihtaminen ja asunnon ostaminen? Ari Riabacke yllättää.

– Ovatko nämä todella elämää muuttavia päätöksiä? Ne tuntuvat siltä, se on totta. Ihmisillä ei ole minkäänlaista perspektiiviä asioihin. Ei ole maailmaloppu, jos et rakasta ostamaasi taloa. Myy se. Jos vaihdat työtä etkä nauti uudesta työstäsi päivittäin, vaihda uudelleen. Aina voi valita toisen talon tai uuden työn, jopa kumppanin voi vaihtaa, hän neuvoo.

– Talon ostaminen on siinä mielessä iso asia, että siihen liittyy paljon rahaa. Mutta se on silti vain talo. Minulla ja Monalla on ystäviä, jotka ovat harkinneet jo vuosia vaihtavansa työtään, ehkä, joskus. On aina paljon helpompaa jäädä siihen, missä jo on.

Monan mukaan ongelmana on se, että ihminen tietää jo, mitä hänellä on. Samalla hän ei voi tietää, mitä saa, jos tekee päätöksen. Elämä Riabackejen kotimaassa Ruotsissa on yleensä melko mukavaa ja turvattua. Sama pätee Suomeen. Silti vaihtaminen mahdollisesti parempaan pelottaa.

– Pelkäämme muutosta. Pelkäämme virheitä valtavasti. Ihmiset keskittyvät riskiin: otanko liian suuren riskin? Olisiko kyseessä kuitenkin mahdollisuus? Mitä tahansa teemmekään, katsomme asiaa riskin näkökulmasta. Pelkäämme, että menetämme sen, mitä meillä on, Ari sanoo.

Mutta, mutta: jos ei ota riskiä, ei voi saada tuottoa.

– Ihminen haluaa pitää kaiken samalaisena kuin se on aina ollut. Se, ettei riskiä ole, on ihmisten mielestä hyväksi. He uskovat niin. Jos ihmiseltä kysyy, pitääkö hän yllätyksiä, kaikki vastaavat "joo, rakastan yllätyksiä!" Se on vale. Eivät ihmiset rakasta yllätyksiä, he rakastavat vain sellaisia yllätyksiä, jotka ovat heille hyväksi. Ja elämä on täynnä yllätyksiä, Ari sanoo.

Tee edes jotain

Mitä monimutkaisemmaksi yhteiskunta muuttuu, sitä enemmän elämämme sisältää epävarmuustekijöitä. Ja ihminen ei pidä epävarmuudesta – me haluamme kontrolloida kaikkea.

– Ruotsissa on sanonta "ihmiset suunnittelevat ja Jumala nauraa". Hyvin suuria päätöksiä emme edes voi kontrolloida. Kirjailija Paulo Coelho kirjoitti, että suurimmat muutokset ihmisten elämissä tapahtuvat hyvin pienen ajan sisällä. Suunnittelemme, suunnittelemme, ajattelemme ja pelkäämme muutosta, mutta todellinen muutos tapahtuu sekunnin murto-osassa, Ari kuvailee.

Niin – emme voi estää läheisen kuolemaa, auto-onnettomuutta tai yllättävää sähkökatkoa. Jotakin voimme kuitenkin tehdä.

– Voimme aktiivisesti päättää sen sijaan, että vain antaisimme asioiden tapahtua, Mona sanoo.

Kun ihminen tekee aktiivisen päätöksen toimia, ainakin hän on tehnyt jotakin.

– Kysy itseltäsi, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua. Se on hyvä kysymys, koska se vähentää sitä suunnatonta stressiä, jota päätökset joskus aiheuttavat, Mona sanoo.

Leipälistaus osoitteesta ruoka.net.