Vuosi 2020 jää mieleen pelon, mutta myös pelottelun vuotena. Vaikka koronavirusinfektio on ärhäkkä tauti leviämään ja hengenvaarallinen ennen muuta ikääntyneille, mikään tuonelan niittokone se ei ole ollut. Täällä Suomessa tehohoidon saaminenkaan ei ole vaarantunut. Nyt kun rokotukset ovat alkaneet ja vuosi vaihtuu, myös viranomaisviestinnässä pitäisi siirtyä hälytysmoodista rauhallisempaan tyylilajiin, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Melkein kokonainen vuosi meitä on pommitettu päivittäisillä koronatartuntaluvuilla, kerrottu hoitoa tarvitsevien määrät ja lueteltu kuolleet, ruumis ruumiilta. Tiedotusvälineiden viikkorutiiniksi on muodostunut STM:n, THL:n ja HUS:n tiedotustilaisuuksien seuraaminen ja niistä raportoiminen. Näissä infoissa on jaettu tietoa, mutta niillä on ollut myös voimakas kriisitunnelmaa ylläpitävä vaikutus. Se varmaan on ollut tarkoituskin, mutta oliko tarkoitus myös, että oheisvahinkona osa inforumballe altistuneista kansalaisista on suorastaan ahdistunut?
Jos pitäisi arvata vuoden siteeratuin lause mediassa, se kuuluu: ”Tilanne on vakava.”
Vakavuus on toki suhteellinen käsite, ja aina voidaan sanoa, että jos ei nyt olla tosissaan, jotakin vielä pahempaa tapahtuu. Silti: mitään erityisen uutta tai yllättävää ei pandemian alun jälkeen ole tapahtunut. Luvut ovat olleet maltillisia, ainakin täällä Suomessa. Kesäksi tauti hiipui niin kuin muuallakin Euroopassa, ja syksyllä se sai uutta vauhtia. Asiantuntijat ovat pitäneet kehityskulkua täysin odotettuna.
Uhkien liioittelu kääntyy itseään vastaan
Suomessa rajoituksia kiristettiin loppusyksystä, tarkoituksena ehkäistä jouluruuhka sairaaloissa. Jotkut halusivat enemmänkin. Koronapandemian oloissa melkoiseksi vallankäyttäjäksi äitynyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ajoi valmiuslain käyttöönottoa. Julkisuudessa epäiltiin, että peruste ei ollut epidemiologinen vaan taloudellinen. Suomeksi: ei terveyden vaan rahan vuoksi. Valmiuslain avulla hoitajat olisi saatu pyhinä töihin halvemmalla.