Presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa puolisen vuotta, ja sykäyksittäin asetelmat alkavat hahmottua. Olli Rehnin myötä kilpaan ilmoittautui uusi kriteerit täyttävä kovan luokan ehdokas. Lisää on epäilemättä tulossa lähiviikkojen aikana, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ilmoittautuminen presidentinvaalikilpaan oli odotettu uutinen. Rehniä on pidetty todennäköisenä ehdokkaana siitä lähtien, kun nykyisen presidentin Sauli Niinistön seuraajaspekulaatiota ylipäätään on käyty.
Rehn lähtee kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana, mutta toki hän tulee saamaan myös oman puolueensa Keskustan tuen. Ehdokkuus valitsijayhdistyksen kautta on loogista ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin keskustan nykyinen kannatus on niin alhainen, että sen perustalle on vaikea rakentaa kampanjaa, jonka ainut tavoite on nostaa ehdokas vaalien toiselle kierrokselle.
Lue myös: Sauli Niinistö koki uransa kiusallisimman hetken vuonna 2010 – voiko Jussi Halla-ahoa odottaa sama kohtalo? "Tuottaa varmasti protestiääniä"
Toisekseen presidentinvaalien luonne henkilövaalina suosii valitsijayhdistyksen hyödyntämistä. Valitsijayhdistykseen on mahdollista kerätä laveaa vaikuttajien ja kansalaisten tukiverkostoa yhteiskunnan eri lohkoilta yli puoluerajojen.
Menikö Mika Aaltolan juna jo?
Rehnin ilmoituksen jälkeen ehdokkaita tai sellaiseksi pyrkiviä on nyt neljä: Liike Nytin Harry Harkimo, Rehnin tavoin valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivä vihreiden Pekka Haavisto sekä ikiehdokas Paavo Väyrynen.
Kovin kauan eivät enää muutkaan presidentiksi havittelevat henkilöt voi pantata ehdokkuuttaan. Kokoomuksen Alexander Stubb on mitä ilmeisimmin lähtötelineissä. Perussuomalaiset ainakin näyttävät petaavan ehdokkuutta Jussi Halla-aholle. Tämän voi päätellä siitä, että Halla-ahosta ei tehty ministeriä Orpon hallitukseen, vaan hänen poliittinen uransa jatkuu tasavallan protokollan kakkosena eduskunnan puhemiehenä.
Lue myös: Tuula Haatainen ihmettelee Jussi Halla-ahon puhetta – "Nyt nähdään millaista roolia puhemiehistö tulee ottamaan"
Sdp:n todennäköisenä kandidaattina pidetään EU-komissaari Jutta Urpilaista, mutta Urpilainen kuten puolueensakin ovat noudattaneet sammutettujen lyhtyjen taktiikkaa. Luotettavaa tietoa Urpilaisen aikeista on ollut vähän saatavilla.
Entä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola? Juuri nyt vaikuttaa siltä, että Aaltolan juna meni. Gallupsuosiota on, mutta ei valitsijayhdistystä eikä kiinnostunutta puoluetta. Vai voisiko kiinnostunut puolue olla Kristillisdemokraatit?
Päteviä on tarjolla joka lähtöön
Koska kaikkia ehdokkaita ei vielä tiedetä, spekulaatiot vaalien asetelmista ovat hyllyvällä pohjalla. Koetetaan silti.
On aivan varmaa, että ehdolle tulee erittäin päteviä ja meritoituneita ja siten presidentiksi sopivia suomalaisia poliitikkoja. Haaviston etuna on kokemus ulkoministerinä ja rauhanvälittäjänä. Rehn on ministeri, kaksinkertainen EU-komissaari ja Suomen Pankin pääjohtaja.
Stubbilla cv:stä löytyy liuta ministerin tehtäviä pätkäulkoministeriys ja pätkäpääministeriys mukaan lukien. Urpilainen oli valtiovarainministeri ja nyt siis EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari.
Jussi Halla-aho hankki presidentin tehtävässä vaadittavia ulkopoliittisia kannuksia menneellä vaalikaudella eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
Lue myös: Pöllöraati arvioi mahdolliset presidenttiehdokkaat: ”Kärkiehdokkaat tekevät pesäeroa likaiseen puoluepolitiikkaan”
Verrattuna Rehniin, Haavistoon, Stubbiin tai Urpilaiseen Halla-ahon ulkopoliittinen kokemus on ohuenlaista. Hänellä on kuitenkin takanaan nousukiidossa oleva puolue, jonka avulla vaalien toinen kierros on haarukassa. Mutta on hyvä kysymys, onko Halla-aho tiukkoine maahanmuuttokantoineen ja vajaan 15 vuoden takaisine sakkotuomioineen liian polarisoiva hahmo ehdokkaaksi, jota äänestetään yli puoluerajojen.
Stubbin tilanne on osin identtinen. Kokoomuksen tukema ehdokas voi lähteä siitä, että toiselle kierrokselle on hyvät mahdollisuudet. Stubb koki 2010-luvulla kotimaan politiikassa nopean nousun huipulle ja yhtä nopean putoamisen sieltä. Silloin vaikutti siltä, että hänen vahvuutensa, suvereenin kosmopoliitin elkeet, oli monien mielestä myös hänen heikkoutensa, jopa omien keskuudessa.
Haavisto pyrkii presidentiksi kolmatta kertaa. On hyvin vaikea arvioida, onko siitä etua vai haittaa. Samoin on vaikea arvioida, onko Haaviston seksuaalinen suuntautuminen merkityksellinen seikka, kun äänestäjät alkavat valita presidenttiä tammikuussa 2024.
Onko Rehnistä kansansuosikiksi?
Nyt ehdolle ilmoittautuneen Rehnin cv kestää vertailun kenen kanssa tahansa, eikä ole epäselvää, etteikö hän täyttäisi tasavallan presidentin kriteerejä: hänellä on koulutusta, kokemusta, näkemystä, verkostoja ja kielitaitoa.
Lue myös: Pekka Haavisto lähtee presidenttikisaan, mutta ei vihreiden nimenä – näin perustelee ratkaisuaan lähteä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi
Rehnillä on kuitenkin yksi vuori kiivettävänä. Presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa punnitaan myös ehdokkaan kykyä vedota kansan syviin riveihin. Kykeneekö Rehn vetämään mukaansa suuret massat? Eduskuntavaaleissa hänen äänimääränsä ovat olleet maltillisia, joskin hän on yltänyt keskustalaisittain kovaan suoritukseen: tullut valituksi eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä, vieläpä kahdesti. EU-vaaleissa hän on kertaalleen pudonnut (1996), mutta vuonna 2014 hän sai kolmanneksi suurimman äänipotin. Edellä olivat muuten Stubb ja Halla-aho.
Joka tapauksessa Rehnin ilmoitus panee vauhtia presidentinvaalikilpaan, ja parin kuukauden kuluessa tiedetään, ketkä kaikki ovat tarjolla Sauli Niinistön seuraajaksi.