Mainos

Kommentti: Katseet jo vuoden 2024 presidentinvaaleihin – kuka kurkkii Niinistön selän takana?

Vaalipäivän jälkeisenä maanantaina alkaa välittömästi pohdinta, kuka on seuraava presidentti kuuden vuoden päästä. MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki listaa, ketkä voivat olla tulevaisuudessa Mäntyniemen pesänjakajia.

Sauli Niinistö nosti MTV:n kirkkotentissä sunnuntaina esiin, että ulkopolitiikan harrastuneisuus on vähäistä eduskunnassa. Tulkitsen tämän herättelyksi myös tulevaisuutta varten, kun Niinistön aika ennemmin tai myöhemmin päättyy.

Huoleen, jos se nyt huoli oli, voi yhtyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan uutta sukupolvea ei juuri näy eikä kuulu, ja puolueilla ovat vaihtoehdot vähissä etsiessään ehdokkaita vaaleihin tai ylipäätänsä osaajia turpokeskusteluun.

Lähdetään yltiörohkeasti siitä oletuksesta, että Sauli Niinistö valitaan jatkokaudelle, joko yhden tai kahden kierroksen jälkeen. Kuuden vuoden päästä presidenttiä valitaan puhtaalta pöydältä huomattavasti kiihkeämmissä tunnelmissa kuin tällä kertaa. Kannunvalanta seuraavasta presidentistä alkaa ainakin politiikan suurkuluttajien mielissä ja ehkäpä kulisseissakin heti vaalipäivän jälkeisenä maanantaina.

Ulkoministerin pesti ponnahduslauta presidentiksi

Kannattaa tarkkailla, ketkä poliitikot ryhtyvät haalimaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtäviä ja näkyviä paikkoja. Yksi mielenkiintoinen kysymys on, kuka nousee keväällä 2019 seuraavan hallituksen ulkoministeriksi. Se on hyvä ponnahduslauta presidentinvaaleihin vuonna 2024. On mahdollista, että eduskuntavaalien kakkospuolue valitsee omalla vuorollaan heti ulkoministerin salkun - aivan kuten perussuomalaisten Timo Soini viimeksi teki.

Kokoomuksella on eniten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kokemusta keränneitä henkilöitä, tosin osa heistä jakaa mielipiteitä normaaliakin enemmän. Alexander Stubbin, 49, CV on kuin oppikirjasta presidentin tehtäviin. Samoin Jyrki Katainen, 46, on EU-komission varapuheenjohtajana kansainvälisesti erittäin hyvin verkostoitunut. Jan Vapaavuoren, 52, ura ulkomailla jäi ennakoitua lyhyemmäksi, kun Luxemburgin pankkiirista tuli Helsingin pormestari.

Tämän kolmikon lisäksi voi nostaa kokoomuksen nousevan tähden, joka ei herätä niin paljon vastustusta, ainakaan vielä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen, 38, vahvuus on Venäjän tuntemus.

Keskustassa katseet kääntyvät seuraavalla kerralla Olli Rehniin, 55, joka jäi nyt lähtötelineisiin Matti Vanhasen ampaistessa kahden vuoden kirikierroksella presidenttiehdokkaaksi. Suomen Pankki on ollut ennenkin hyvä paikka kasvaa korkoa. Jalkapallovertauksistaan huolimatta Rehniä ei tosin voi pitää kovin paljon värikkäämpänä kansanvillitsijänä kuin Vanhasta.

"Kukaan meistä ei nuorru"

SDP:ssä on ulkopoliittista osaamista kuten Eero Heinäluoma, 62, ja Erkki Tuomioja, 71, mutta kukaan ei meistä nuorru ja kuusi vuotta on pitkä aika. Nyt silotellaan Tuula Haataiselle, 57, tietä puolueen ulkopolitiikan keulakuvaksi, mutta jos kansa antaa alle 5 prosentin tuomion, niin se tie loppuu siihen.

Demareilla on kuitenkin reservissä Jutta Urpilainen, 42, joka ei tällä kertaa halunnut mukaan kisaan. Urpilaisella olisi kansainvälistä kokemusta, kansan tukea ja esiintymistaitoa nousta 2024 presidenttikisan eturiviin.

Vasemmistolla on mielenkiintoisia tulevaisuuden nimiä, joille seuraavat presidentinvaalit tosin saattavat tulla vielä liian nopeasti. Sanavalmis, tv-julkisuutta paljon saava puheenjohtaja Li Andersson, 30, on toistuvasti puoluettaan suositumpi poliitikko. Mieleen kannattaa painaa myös nimi Hanna Sarkkinen, 29, joka valittiin Forbes-lehden kansainväliselle listalle tulevaisuuden poliitikoista.

Vihreillä on miettimisen paikka, kannattaako lähteä vielä kolmannen kerran metsästämään Haavisto-ilmiötä. Pekka Haavistoa, 59, auttaa se, että ihmisten on aina helpompi äänestää ehdokasta, jota he ovat jo aiemmin äänestäneet. Seuraavan sukupolven vihreä ulkopolitiikan tuntija on esimerkiksi pitkäaikainen puheenjohtaja Ville Niinistö, 41.

Huhtasaaresta kuullaan vielä

Perussuomalaisten käänteet vajaan vuoden aikana ovat olleet sen verran vauhdikkaita, että kuuden vuoden päähän on turha vielä kovin tarkasti katsella. Varmaa on, että Laura Huhtasaaresta, 38, kuullaan näiden presidentinvaalien jälkeen, mutta hänen on syytä hakea lisää ulkopoliittista kokemusta, näkemystä ja näkyvyyttä. Toinen nimi on tietenkin EU-parlamentissa vaikuttava Jussi Halla-aho, 46. Tosin hän todennäköisesti herättää voimakkaita tunteita kansalaisissa myös kuuden vuoden päästä.

Sinisestä tulevaisuudesta on myös paha sanoa, onko sitä. Timo Soinilla, 55, on kokemusta ehdokkuudesta, mutta onko enää kipinää. Ja Soini on nostattanut kansan jytkyhurmokseen, mutta nostaako enää.

Uusi sukupolvi haluaa laajentaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan koskemaan myös uudenlaisia uhkia. Ilmastonmuutos, eriarvoistuminen, kansakunnan eheys, vihapuhe ovat ehdottoman tärkeitä teemoja, mutta mutta....

Edessä valitsijayhdistysten kisa?

Nato ja Ruotsin turvallisuusratkaisut nousevat viimeistään seuraavan presidenttikauden loppupuolella vakaviksi keskustelunaiheiksi, joihin Suomen on otettava kantaa. Kuuden vuoden päästä presidentinvaaleissa on yksi käännekohta: jatkuuko Suomen pitkään jatkunut turvallisuuspoliittinen linja vai onko suuntana Nato?

Käydään nyt nämä vaalit ensin, mutta poliitikkojen ja puolueiden kannattaa jo kasvattaa uutta sukupolvea Niinistön jälkeiseen aikaan. Tuolloin voi tosin olla edessä valitsijayhdistysten kisa, jos puolueuskollisuus hiipuu edelleen.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.