Pääsiäisen perinteitä: Lauantaina voit tarkistaa, onko perheenjäsenesi noita

"Silloin pitää istua hiljaa ja olla surullinen. Ainakin siis perjantaina. Sen jälkeen voi syödä pääsiäismunia ja olla taas iloinen."

"Miksi pääsiäistä vietetään? Lapsena vastaukseni olisi ollut, että tärkeintä on päästä virpomaan ja pukeutumaan noidaksi. Noidaksi pukeutuminen oli parasta, mitä tiesin, se voitti jopa joulunkin."

”Jeesus ristiinnaulittiin pitkäperjantaina ja pääsiäispäivänä hän nousi kuolleista. Eikös se lyhykäisyydessään näin mennyt. Sitä en kyllä tiedä, miksi pääsiäispäiviä on kaksi kappaletta, eli miksi vielä maanantaikin on pyhä. ”

"Pääsiäinen liittyy siis kaiketi Jeesukseen, ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen. Pääsiäisenä paastotaan, koska Jeesus. Luulen, että nykyään moni viettää pääsiäistä niin, että se on vähän kuin joulu, mutta keväällä: hyvää ruokaa eli lammasta, suklaamunia lahjana ja kotia koristellaan kauniilla koristeilla."

Millaisia mielikuvia pääsiäisen juhliminen sinussa herättää? Pääsiäisen syvempi merkitys on monelle hieman hämärä: uskonto liittyi siihen jotenkin, mutta sitten oli myös  niitä pupuja ja tipuja...

"Vanhan ajan tapoihin kuuluu, että ei joulunalusviikolla, eikä piinaviikolla saa emännät kehrätä, jos rikkoo tätä tapaa, niin rukit kehrää yksinään kaiket yötä eikä talonväki saa nukkua."

”Joka ensiksi herää, on hänen mentävä takaperin ja silmät ummessa navettaan. Siellä on mentävä takaperin ja etsittävä sonni ja koeteltava sen munia, että keväällä löytää linnunpesiä.”
– Kansanrunousarkiston muistiinpanoista

Pääsiäinen on tärkeä uskonnollinen juhla, sillä silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäinen myös päättää kirkkovuoden; itse pääsiäisaika päättyy helluntaihin. 

Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina. Aikaisintaan pääsiäinen on siis 22. maaliskuuta, ja viimeistään 25. huhtikuuta. Palmusunnuntaista alkavan viikon nimi on hiljainen viikko, ja sen aikana ei saa metelöidä. Viikon nimi voi olla myös pyhä viikko tai piinaviikko. Siihen liittyy myös useita vanhasuomalaisia perinteitä, joiden tarkoituksena on tavallisesti ollut sato- ja karjaonnen varmistaminen.

Viikon jokaiselle päivälle on oma nimensä. Ortodoksisessa kirkossa hiljainen viikko on nimeltään Suuri viikko. Sen päivät on nimetty asiaankuuluvasti: Suuri maanantai, Suuri tiistai ja niin edelleen.

Palmusunnuntai

Päivän nimi viittaa Raamatussa mainittuihin palmunoksiin: Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja hänen tielleen leviteltiin palmun oksia.

Palmusunnuntaina on perinteisesti virvottu. Joissakin Suomen osissa virvotaan vasta pääsiäislauantaina. Virpomisperinteellä on pitkät ja moninaiset juuret: virpomista on harrastettu itäisen Suomen ortodoksialueilla, mutta noitien esiintyminen on pakanallinen perinne jo 1800-luvulta. Ennen poltettiin myös pääsiäiskokkoja.

Malkamaanantai

Malkamaanantain nimi viittaa Raamatun sananlaskuun, jossa katsoja näkee roskan toisen silmässä, vaikka samaan aikaan myös hänen omassa silmässään on malka. Ennen kuin syyttää muita, olisikin tärkeää tarkastella itseään ja omaa toimintaansa.

"Tikkutiistaina veistettiin virejä koko kevääksi, koska silloin veistellyt tikut tuottivat onnea. Näitä tikkuja voitiin asettaa luudanvarpujen ohella seinänrakoihinkin estämään pahoja peikkoja taloon tulemasta."
– Kansanrunousarkiston muistiinpanoista

Tikkutiistai

Tikkutiistaina vuoltiin perinteisesti sytykkeitä. Raamatussa taas tutkitaan Jeesuksen vaiheita Pilatuksen ja Herodeksen edessä.

Kansanperinteessä on keskitytty myös tuottamaan onnea tulevaan vuoteen. Monet pääsiäisviikon tapahtumat liittyvät tähän.

Kellokeskiviikko

"Kellokeskiviikkona otettiin eläinten kellot talvitalteestaan esille, ja kiirastorstaina niitä pyhitettiin aina tulevan kesän tarpeeksi."
​– Kansanrunousarkiston muistiinpanoista

Kellokeskiviikon nimitys voi olla myös keppikeskiviikko. Keskiviikon Raamatun aiheena on Jeesuksen kavaltaminen.  

Vaikka hiljaisella viikolla ei saanut metelöidä, kellokeskiviikkona ripustettiin kellot lehmien kaulaan. Ne myös saattoivat päästä kevätlaitumille pitkän talven jälkeen.

Kiirastorstai

"Kiirastorstaina tehtiin savella ristit kaikkiin oviin ja kaksi henkeä ajoi Kiiraa metsään. Toisella oli hiilikoukku ja terva-allas kädessä ja hän juoksenteli ympäri kartanon ikään kuin jotakin ajellen. Toinen kysyi silloin: "Mitä sinä ajat?" "Minä ajan Kiiraa metsään." Ja rupesi sitte loitsimaan: "Kitis kiira metsään.""
– Kansanrunousarkiston muistiinpanoista

"Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi."
– Pääsiäisen evankeliumista

Kiirastorstaina Jeesus söi opetuslasten kanssa viimeisen aterian, eli kuvasi, miten ehtoollinen toimitetaan. Samalla Jeesus myös ilmoitti opetuslapsille, että yksi näistä kavaltaa hänet. Kavaltajaksi paljastui myöhemmin Juudas.

Kiirastorstain nimi tulee ruotsinkielen sanasta skära, puhdistaa. Kiira voi viitata myös pahaan henkeen, ja suomalaisessa perinteessä harjoitettiinkin niin sanottua kiiran ajoa. Siinä rakennusten ympäri vedettiin kelkkaa, johon oli lastattu esimerkiksi metalliesineitä ja palava terva-astia.

Samalla loitsittiin "kitis kiira metsään, tulta savua selkään.". Kiirastorstainen kelkan veteleminen myös esti käärmeiden tulemisen pihapiiriin kesällä. 

Pitkäperjantai

"Pitkäperjantain iltana piti pyöräyttää viskuumyllynkampia. Jos se itsekseen pyöri viisi kertaa, tuli hyvä vuosi, mutta jos pyöri vähemmän, tuli huono vuosi, sitä huonompi, mitä vähemmän pyöri."

"Jos pitkäperjantaiaamuna vei lehmälle vaikka halon tai muun puupökkelön viereen ja sanoi: "Tuossa on siu vasikkasi", niin rupesi lehmä lypsämään maitoa niin kuin äsken poikinut, vaikka se ois oltkii maho."
– Kansanrunousarkiston muistiinpanoista

Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistoksi. Nimi on käännöslaina ruotsista. Jumalanpalvelus on tuolloin luterilaisessa perinteessä yleensä koruton ja karu.

Via Dolorosa - ja Via Crucis -pääsiäisnäytelmissä seurataan Jeesuksen matkaa ristille. Esimerkiksi Helsingin kärsimysnäytelmä esitetään keskustassa vuosittain pitkänäperjantaina.

Vanhassa suomalaisessa perinteessä pitkäperjantaihin liittyi useita uskomuksia ja loitsuja, joilla voitiin ennustaa esimerkiksi tulevan kesän satoa ja sitä, millainen vuosi on tulossa. Esimerkiksi jos tuuli oli perjantaina etelässä ja "seis ilma", tulossa oli hyvä pellavavuosi.

Pitkänäperjantaina ei perinteisesti ollut lupa käydä kylässä tai muutenkaan liikkua. 

Pääsiäislauantai

"Kuka on trulli, saadaan tietää, kun pääsiäislauantaina nimitetään kivi kullekin, jota epäillään – kivet otetaan saunan kiukaalta ja pannaan erikseen – aamulla valellaan näitä kylmiä kiviä vedellä, jonka kivi kihajaa, se on trulli."

"Kun yksi "pääsiäisvalakia" on poltettu, riennetään toiselle. Jos joku "pääsiäistrullia" kuullessaan kuulee lautain läiskettä, saa odottaa sinä vuonna kuolemaa."
– Kansanrunousarkiston muistiinpanoista

Nimi voi olla myös hiljainen lauantai tai lankalauantai. Lankalauantai-nimi tulee tavasta pestä lauantaina langat, jotka kehrättiin kokoon talvella. Raamatussa päivän aiheena ovat Jeesuksen hetket haudassa ja kuolemassa.

Perinteisesti pääsiäisviikon lauantai on ollut pahojen voimien aikaa. Ilmassa on pahaenteisyyttä, ja noidat liikuskelevat. Entisaikaan trullit saattoivat yrittää varastaa karjaonnea tilallisilta: lehmiltä saatettiin varastaa karvoja ja nahkaa. Trulleja voi kutsua paitsi pääsiäisnoidiksi, myös rulleiksi.

Noitia torjuttiin esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla pääsiäiskokoilla. Karjaa saattoi suojella myös viisikulmalla tai ristinmerkeillä.

Pääsiäissunnuntai

Sunnuntaita kutsutaan myös ensimmäiseksi pääsiäispäiväksi. Uskonnollisen juhlan aiheena on Jeesuksen ylösnousemus haudasta.

"Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: "Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet." Tämä oli minun sanomani teille." Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille."
– Pääsiäisen evankeliumista

Nimi voi olla myös sukkasunnuntai – nimi viittaa juhlintaan, joka on niin iloluontoista, että sukatkaan eivät pysy jalassa. 

Toinen pääsiäispäivä

Toisena pääsiäispäivänä Raamatun pääsiäisevankeliumin mukaan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja nämä ymmärsivät, että hän on noussut kuolleista.

Pääsiäisen sääennuste:

Lähteet: Evl.fi, Finlit.fi, Kaikkijuhlista.fi, Valomerkki.fi, Wikipedia