Pääministeri tervehtii jokaista suomalaista tervehdyksessään.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tervehtii suomalaisia uudenvuoden tervehdyksessään ja summaa tänä vuonna Suomelle tapahtuneita tärkeitä asioita.
Lue pääministerin tervehdys alta.
Hyvät suomalaiset, talven pimein aika on takana, jokainen päivä on hieman edellistä valoisampi. Suomea riepotellut Hannes-myrsky on laantunut. Kiitos viranomaisille ja kaikille, jotka ovat työskennelleet myrskyn tuhojen korjaamiseksi. Voimme olla ylpeitä siitä, miten Suomi näissä tilanteissa toimii.
Tunnelma uuden vuoden edessä on vakava, mutta ei toivoton.
Monella meistä on alkavalle vuodelle yksi toive yli muiden: tulitauko ja kestävä rauha Ukrainaan. Neljä vuotta Venäjän raakaa hyökkäyssotaa on liikaa. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Sota on vaatinut yli kymmenentuhatta siviiliuhria, sadat heistä lapsia. Emmekä unohda taistelussa kaatuneita.
Sota on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä. Tuo muutos on pysyvä.
Ukrainan mahdollisen rauhan ehdoista on viime viikkoina ja päivinä keskusteltu tiiviisti. Eurooppa seisoo Ukrainan tukena, jotta lopputulos olisi sellainen, jonka Ukraina voi hyväksyä.
Venäjä ei valitettavasti ole antanut minkäänlaisia merkkejä siitä, että sillä olisi tahtoa rauhaan. Putinin uho on vain voimistunut.
Joulun alla EU-huippukokouksessa teimme välttämättömän ja tärkeän päätöksen: Ukraina saa tuleville vuosille 90 miljardin euron tuen. Ilman ulkopuolista rahoitusta Ukrainaa uhkaisi maksukyvyttömyys jo keväällä.
Suomi ja suurin osa muista EU-maista olisi halunnut ottaa Venäjän jäädytetyt varat käyttöön Ukrainan hyväksi. Tästä emme päässeet huippukokouksessa sopuun. Suomen kanta Ukrainan rahoittamiseen yhteisvelalla oli avoin, pidimme sitä mahdollisena, mutta emme uskoneet, että sen taakse löytyy yksimielisyyttä. Pitkien neuvottelujen päätteeksi sovimme hybridimallista: otamme yhteistä lainaa, mutta Venäjän jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä, ja niitä on lopulta tarkoitus käyttää lainan takaisinmaksuun.
Tällä mallilla saavutimme tärkeimmän tavoitteemme, Ukraina saa tarvitsemansa varat ja pystyy jatkamaan puolustustaisteluaan. Ilman niitä se ei pääse neuvottelemaan rauhasta, vaan antautumisesta.
Vakavuus ei väisty, vaikka Ukrainaan saataisiin tulitauko ja rauha. Venäjä ei muutu.
Venäjä on uhka koko Euroopalle, tänään, huomenna ja pitkälle tulevaisuuteen. Olen sanonut tämän useasti ja haluan sanoa sen myös nyt: me emme pelkää Venäjää. Me olemme varautuneita.
Yksi osa tätä varautumista on, että haemme lisää voimaa yhteistyöstä. Siksi järjestin joulun alla Helsingissä EU:n itäisen reunaman maiden ensimmäisen huipputapaamisen. Eurooppaa puolustetaan idässä, pohjoisesta Mustallemerelle. On tärkeää, että me itäisen reunaman maat tiivistämme yhteistyötämme niin EU:ssa kuin Natossa. On meidän tehtävämme pitää itäisten raja-alueiden asiaa esillä, kukaan muu ei sitä puolestamme tee.
Kokous sai runsaasti myönteistä huomiota EU:n ja Naton sisällä. Tässä olimme kokoamme suurempi vaikuttaja.
Suomi ottaa yhteistyöstä vetovastuun yhdessä Puolan kanssa. EU:n tulevassa rahoituskehyksessä esitetään puolustukseen 135 miljardia euroa. Lisäksi budjettia on tarkoitus käyttää sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen. Meidän tavoitteemme on, että näitä rahoja käytetään juuri idässä.
Hyvät suomalaiset, vakava on myös Suomen julkisen talouden tilanne. Tätä tosiasiaa ei pääse karkuun kukaan. Hallitus on joutunut sopeuttamaan julkista taloutta historiallisen kovalla kädellä, noin 10 miljardilla eurolla. Sekään ei ole riittänyt, menot ovat edelleen suuremmat kuin tulot. Sopeutustoimilla olemme kuitenkin pystyneet estämään velkaantumisen ajautumisen hallitsemattomaan kierteeseen.
Keväällä 2023 asiantuntijat arvioivat talouden lähtevän kasvuun. Kerta toisensa jälkeen ennusteet ovat osoittautuneet vääriksi. Venäjän sotiminen Ukrainassa ja kiinni pysyvä itäraja ovat vaikuttaneet Suomen talouteen ja suomalaisten mieliin tavalla, jota kukaan ei osannut ennustaa. Sota on hiipinyt ihmisiin epävarmuutena ja huolena. Taloutemme ei kasva, ja samaan aikaan väestön ikääntyminen, puolustuksen vahvistaminen sekä kasvavat korkomenot lisäävät julkisia menoja. Nämä haasteet ovat suuria myös ensi vuonna, ja siitä vuosia eteenpäin.
Moni koti säästää nyt pahan päivän varalle. Hallitus on pyrkinyt kohdistamaan julkisen talouden säästöt työikäiseen väestöön, jolla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Heikko työllisyystilanne on nakertanut näitä mahdollisuuksia. Säästöt tuntuvat myös monissa lapsiperheissä. Hallitus tekee kaikkensa työllisyyden parantamiseksi – jotta mahdollisimman moni isä ja äiti saa työtä ja perheelle toimeentuloa.
EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomen osalta ja hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi tammikuussa. EU-komission viesti Suomelle on, että olemme tehneet oikeita toimia. Olemme tehneet tarvittavia rakenteellisia muutoksia, olemme tehneet lukemattomia kasvua vauhdittavia toimia.
Olemme muun muassa panostaneet osaamiseen, kiihdyttäneet puhtaan teollisuuden investointeja, nopeuttaneet luvitusta ja parantaneet kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta.
Koska suhdanne pitää meitä paikallaan, tämäkään ei vielä riitä.
On selvää, että Suomen julkisen talouden korjausurakka ei tule tällä vaalikaudella valmiiksi. Se ei tarkoita, että hallitus antaisi rukkasten tippua. Käymme vielä kerran läpi, mitä on tehtävissä kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Jos EU-komission suositus on, että säästöjä on tehtävä, teemme niitä. Teemme niin siksi, että pystymme turvaamaan suomalaisille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevina vuosina.
Isänmaan kannalta yksi kuluneen vuoden tärkeimmistä päätöksistä oli, että selvä enemmistö eduskuntapuolueista sitoutui niin sanottuun velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen myös tulevilla vaalikausilla. Ennen seuraavia vaaleja määritellään sopeutustavoite, jota kaikki puolueet ovat luvanneet noudattaa. Puolueilla voi olla erilaisia näkemyksiä keinoista. Tavoite on silti yhteinen, tahdomme saada Suomen kuntoon.
Velkajarru on hyvä esimerkki siitä, että tarvittaessa puolueilla on kyky painaa poliittiset kiistat taka-alalle ja toimia yhdessä. Se on pienen maan etu.
Samanlaista yhteistyötä vaatii myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon laittaminen. Hallitus on korjannut hyvinvointialueuudistuksen valuvikoja. Olemme saaneet jo paljon hyvää kehitystä aikaiseksi, ja työ jatkuu. Mallissa on kuitenkin edelleen isoja rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia. Niitä on ryhdyttävä yhdessä parlamentaarisesti pohtimaan tulevaa vaalikautta varten.
Tässäkin tavoite on yhteinen, tahdomme varmistaa suomalaisille hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja niille kestävän rahoituksen.
Hyvät suomalaiset, erityisesti vakavina aikoina on syytä kiinnittää huomiota myös asioihin, jotka ovat hyvin. Niitä on paljon.
Hallitus on tehnyt lukuisia toimia, jotta edellytykset investoinneille ja yrittämiselle paranevat. Kulunut vuosi toi useita hyviä uutisia: jäänmurtajakaupat Yhdysvaltojen kanssa, pitkän sopimuksen risteilyalusten rakentamisesta, miljarditilaukset Patrialle, datakeskusinvestointeja ja kukoistavia startupeja. Meillä on kaikki syyt odottaa, että näitä uutisia saadaan myös tulevana vuonna.
Kasvu lähtee liikkeelle, kun suomalaisilla tuotteilla on kysyntää ulkomailla. Kun yrityksemme saavat täysimääräisesti hyödynnettyä kaikki ne mahdollisuudet, joita meillä on esimerkiksi puolustusteollisuuden, puhtaan energian ja tekoälyn saralla.
Kasvu lähtee liikkeelle, kun epävarmuus hellittää, ja asunnot, autot, kodinkoneet ja palvelut käyvät kaupaksi. Kun koteja remontoidaan.
Edellytykset kasvulle ovat valmiina. Yritysten taseet ovat kunnossa. Suomalaisten ostovoima on parantanut, ja kasvussa ovat myös suomalaisten sijoitukset ja säästöt. Työn verotuksen keventäminen vahvistaa palkansaajien ostovoimaa myös ensi vuonna.
Olemme jatkaneet panostuksia koulutukseen ja korkeaan osaamiseen, lisänneet korkeakoulujen aloituspaikkoja ja rahoitusta tutkimukseen ja kehittämiseen.
Erityisen iloinen olen konkreettisista päätöksistä lisätä peruskouluissa oppitunteja lukemiseen ja laskemiseen sekä kännykkäkiellosta. Se tuo oppitunneille rauhaa opettaa ja oppia. Päätöksistä on tullut paljon kiitosta meille päättäjille. Huoli lapsista ja nuorista yhdistää suomalaisia.
Tulevana vuonna Suomi tarvitsee halua onnistua yhdessä. Tarvitsemme enemmän asioita, joiden eteen teemme yhdessä töitä. Silloin pärjäämme. Vaikeistakin haasteista selvitään, kun haemme yhdessä ratkaisuja ja uskomme omiin mahdollisuuksiimme.
Joonas Mustonen työskentelee MTV Uutisissa etusivu- sekä uutistoimittajana. Mustonen seuraa laajasti uutisia ja ilmiöitä meillä Suomessa ja muualla maailmassa. Mustoseen voit olla yhteydessä sähköpostitse joonas.mustonen@mtv.fi.
