Suomi ei keventäisi verotustaan nykyisestä, jos päälle lisättäisiin vielä EU-tason verotus, sanoo Teemu Lehtinen.
EU-johtajat sopivat, että unionin elpymispaketista hieman yli puolet on avustuksia ja puolet lainaa.
Suomi sijoittaa tähän pakettiin yli kuusi miljardia ja saa siitä tukina tai lainoina noin kolme miljardia. Tämän lisäksi Suomi saa puoli miljardia maaseutu- ja aluekehitystä varten.
Lue myös: Perussuomalaiset vaatii eduskuntaa koolle kesken kesätauon, syynä EU-neuvottelutulos: "Tämä päätös on niin merkittävä"
Suomi arvioi EU-maksujensa nousevan tulevalla budjettikaudella noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Seitsenvuotinen budjetti on kaikkiaan arvoltaan 1074 miljardia euroa.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mielestä neuvottelujen lopputulos oli odotettavissa etukäteisvalmistelujen pohjalta. Uusia ratkaisujakin kuitenkin nähtiin.
– Yhteiset velat EU:n piikkiin ja EU:n budjettia vastaan ovat ihan uusi piirre. Voi sanoa, että pikkuinen askel fiskaali- ja liittovaltion suuntaan otettiin. Siinä mielessä pirulle on annettu pikkusormi. hän pohtii.
– Veronmaksajan kannalta on huolestuttavaa, koska valtio ja kunnat jatkavat myös kasvamistaan ja sinne päälle tulisi liittovaltio. Jatko ratkaisee sitten, miten tässä käy.
Verotus kiristyy koko EU-alueella?
Lehtisen mielestä on riski, että Suomen ja koko EU-alueen verotus kiristyisi jatkossa. Pääasiallisia veronkantajia Suomessa ovat valtio, kunnat ja mahdollisesti myös maakunnat tulevaisuudessa, Lehtinen muistuttaa.
– Mikään näistä kansallisista veroista ei alene, jos EU-tasolle tulee uutta verotusta. Nimenomaan EU:n verotusoikeus on herkkä kysymys, jos siihen suuntaan mentäisiin.
– Jos EU:n talous kasvaa, niin sitä kautta julkiset menot kasvavat. Korostan, että valtio ja kunnat eivät tingi mistään tässä yhteydessä. Pikkuhiljaa on riski, että myös verotus kiristyy.
Julkisessa keskustelussa ovat olleet paljon esillä elvytyspaketin lainojen ja avustusten suhde sekä jäsenmaiden nettomaksut. Pakettiin sisältyy kuitenkin ehdotuksia ylikansallisista veroista, joilla kokonaisuutta voitaisiin osaltaan rahoittaa.
Tähän pakettiin ei sisältynyt vielä EU-veroja
Suuren valiokunnan lausunnossa 16.7. lainatun asiantuntija-arvion mukaan nyt luotu velkajärjestely saattaa jäädä pysyväksi, mikä puolestaan mahdollistaisi EU-tason verotuksen velan lyhentämisen varjolla.
– Tämä oli aika perinteistä keskustelua, että mitkä maat maksavat ja mitkä saavat kuinka paljon takaisin. Tähän ei vielä sisältynyt niin sanottuja EU-veroja. Lehtinen sanoo.
– Ensi vuoden alussa on tulossa niin sanottu muovivero, jossa osa Suomen jäsenmaksusta laskettaisiin muovijätteen määrän perusteella. Se ei ole vielä vero, mutta paketissa esitetään useita ideoita EU-tason veroiksi.
– Siellä on digi- ja finanssialan transaktioveroa sekä hiilitulleja. Näitä, kun ruvetaan säätämään, niin ne ovat uutta verokuormaa kaikkien nykyisten verojen päälle, Lehtinen toteaa.
Lehtinen pitää tärkeänä, että EU:n verotusoikeudesta käytäisiin julkista keskustelua.
– EU:ssa veroista päätetään yksimielisesti, eli matka uusiin EU-veroihin on pitkä, mutta portti on nyt avattu. Nyt on juuri oikea aika keskustella niistä.
– Itse suhtaudun hyvin kielteisesti EU-tason verotusoikeuteen. On parempi, että Suomi ja muut valtiot verottavat ja rahoittavat EU:ta ja EU:n menot pidetään matalina. Se on parempi tapa, jos ei jatkuvasti haluta kiristyviä veroja.