Hyönteiset ja hämähäkit voivat aiheuttaa katsojassa irrationaalista pelkoa, vaikka tiedossa olisi, että ötökkä on täysin vaaraton. Kammolle on monia syitä, eikä vähäisin niistä ole mallioppiminen.
Arviolta joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista pelkoa tai kammoa erilaisia ötököitä ja muita eläimiä kohtaan, vaikka tarkkaa tietoa tästä ei ole. Näin kertoo integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.
Sen sijaan sairauden kriteerit täyttävää fobiaa kokee huomattavasti harvempi. Fobioista kärsii vajaat 10 prosenttia, ja kohteena on muitakin kuin eläimiä. Fobialle tyypillistä on voimakas intensiteetti, johon voi liittyä jopa paniikkikohtauksia ja pelon kohteen välttelyä arjessa.
Lievemmässä oireilussa koetaan eriasteista pelkoa, arkuutta, vastenmielisyyttä tai ahdistusta, jotka eivät kuitenkaan johda paniikkiin.
Aina ikävän tuntemuksen taustalla ei ole varsinainen pelko vaan inho. Eläimet yhdistetään alitajuisesti esimerkiksi mätänevän ruuan ja tuholaisten aiheuttamiin terveyshaittoihin.
Taustalla usein pelkokokemus
Suomessa on hyvin vähän vaarallisia hyönteisiä tai hämähäkkejä, joten ötökkäpelko voi tuntua irrationaaliselta. Sen taustalla katsotaan kuitenkin olevan evoluutioon liittyviä syitä.
Journal of Experimental Psychology -lehdessä vuonna 2001 julkaistussa Karoliinisen instituutin tutkimuksessa koeryhmä katseli kuvia käärmeistä ja hämähäkeistä sekä kukista ja sienistä. Osallistujat kiinnittivät kuvissa nopeimmin huomiota eläimiin eli potentiaaliseen vaaraan, vaikka se olisi kooltaan pienikin.
Lue myös: Koiria koko ikänsä pelännyt Jenni kertoo, mitä hän ei halua koiranomistajalta kuulla: "Sehän saa minut vielä enemmän kauhun valtaan"
Karlssonin mukaan ihmisen geeneissä on periytynyt pelko vaaroja, kuten potentiaalisesti myrkyllisiä eläimiä tai korkeita paikkoja kohtaan. Monesti pelko kuitenkin aiheutuu jostain kokemuksesta. Koiria pelkäävää on ehkä koira purrut lapsena, ja vastaavasti ötökkäpelko voi juontaa yllättävästä pelkotilanteesta, joka ehdollistuu.
– Luultavasti evoluutioon liittyvät pelot ovat yleisempiä, kun taas kokemukseen liittyvä pelko tai fobia on usein hyvin rajattu ja kohdistuu esimerkiksi tiettyyn hyönteislajiin.
Mallioppiminen vaikuttaa
Kammo hyönteisiä ja hämähäkkejä kohtaan voi syntyä myös oppimisen kautta, kun esimerkiksi vanhemmat juurruttavat lapsiin omia pelkojaan. Puhumattakaan siitä, että populaarikulttuurissa ötökät esitetään usein iljettävinä pahiksina.
– Suuri osa pelosta hämähäkkejä kohtaan voi johtua juuri oppimisesta varsinkin meillä Suomessa tai yleisemminkin Euroopassa, jossa ei esiinny juuri lainkaan vaarallisia hämähäkkejä, pohtii tietokirjailija ja tekniikan tohtori Sami Karjalainen, joka on julkaissut useita palkittuja luontokirjoja.
Lue myös: Tämä video saattaa aiheuttaa painajaisia: Sohvatyynyn takaa löytyi kaksimetrinen käärme
Hänen omassa perheessään mallioppiminen on mennyt niin päin, että tytär ei lainkaan pelkää ötököitä vaan uskaltaa pitää niitä kädessäänkin.
Keväällä julkaistiin Karjalaisen uusin kirja Suomen hyppyhämähäkit – Katso silmiin ja ihastu! Kantta koristaa kinnasjäkälähypykki monine pyöreine silmineen ja värikkäine karvatupsuineen. Eläimen persoonallinen ulkonäkö varmasti viehättää monia, mutta tuskin erästä kirjastovirkailijaa, joka ei halunnut muovittaa moista "kauhuteosta".
Tieto voi vähentää tuskaa
Hämähäkkejä kammoavien on hyvä muistaa, että ne ovat keskeinen osa luonnon ekosysteemiä. Hämähäkeistä on myös suoraa hyötyä ihmisille. Karjalaisen mukaan esimerkiksi eräs hyppyhämähäkkilaji on erikoistunut syömään malariaa levittäviä hyttysiä. Vastaavasti huoneen nurkassa viihtyvä hämähäkki pyydystää kärpäsiä, sokeritoukkia ja hyttysiä.
Hyönteiset ovat myös lintujen ravintoa, mehiläisten ja kimalaisten merkitys ruoan tuotannolle on korvaamaton, ja lierot hajottavat kasveja mullaksi.
Lue myös: Guinnessin ennätyksen ansainneella miehellä on 864 hyönteistatuointia: "Pelkään ötököitä"
Tiedon lisääminen ötököistä voikin vaikuttaa asenteisiin ja saada ihmiset suhtautumaan niihin suopeammin. Esimerkiksi Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja lisäsi tietoa pölyttäjien uhkaavasta tilanteesta, ja kesällä 2020 kirjattiin liki 76 000 tekoa pölyttäjien elinolojen turvaamiseksi.
Selkärangattomia voi myös ihailla monesta syystä. Perhosten toukat viehättävät värikkyydellään, hämähäkinverkkojen taidokas arkkitehtuuri tai sudenkorentojen lentotaidot herättävät kunnioitusta, samoin kuin muurahaisten uuttera ryhmätyö.
Fobiaa vaikea hallita
Karlssonin mukaan tiedon lisääminen ötököistä voi helpottaa lievää ahdistusta.
– Eräs pelon lähde on se, että ollaan tekemisissä vierauden kanssa. Epävarmuus tuntemattoman edessä vähentyy, jos siitä saadaan asianmukaista tietoa.
Tieto auttaa heikommin varsinaisissa fobioissa.
– Toki tieto esimerkiksi eläimen vaarattomuudesta voi vaikuttaa ajatuksiin yhtenä komponenttina, mutta yksin tiedolla ei päästä eteenpäin. Vaikka tieto voi purra tunteita säätelevään etuaivokuoreen, pelkoreaktioista vastaavat aivojen syvemmät osat aktivoituvat automaattisesti.
Lue myös: Hyväntuulinen taapero kertoi leikkivänsä "ötökällä" – isän kauhunkiljahdus tallentui kameraan
Karlsson ei ole urallaan törmännyt ihmisiin, jotka olisivat hakeneet psykiatrista apua yksittäisen fobian tai pelkotilan takia. Ne ovat yleisiä eivätkä tavallisesti haittaa merkittävästi ihmisen toimintakykyä.
Siedättämistä esimerkiksi ötökkäkammoa vastaan voi kuitenkin harkita esimerkiksi silloin, jos se haittaa töitä tai harrastuksia.
– Silloin aivot ja koko elimistö totutetaan pelkoa aiheuttavaan ärsytykseen hyvin varovasti, jotta ei laukaista paniikkia. Esimerkiksi hämähäkkipelkoinen ihminen altistetaan niiden kuville ensin kaukaa ja sitten lähempää. Myöhemmin lähdetään katsomaan terraariossa eläviä hämähäkkejä. Lopulta henkilö pystyy ehkä pitämään eläintä kädessään. Siedätys on yleensä kuukausien mittainen projekti.
Lue myös: Tämä on hämähäkkikammoisten painajainen – tulvia paenneet otukset peittäneet seiteillään lähes koko maaston australialaisalueella
0:36