Uutinen ruotsalaisministerin banaanifobiasta on saanut monet avautumaan omista peloistaan. Usein oudonkin pelon taustalta on paljastunut jotain ymmärrettävää.
Ihmisellä voi olla monia pelkoja, joissa ei ole muiden mielestä mitään järkeä. Tällaisia ovat vaikkapa ankkafobia (anatidaefobia), kukkakammo (antofobia) tai nappien pelko (koumpounofobia).
Pari viikkoa sitten otsikoihin nousi banaanikammo, kun Ruotsin tasa-arvoministeri Paulina Brandberg ja kansanedustaja Teresa Carvalho kertoivat julkisesti kärsivänsä siitä.
Uutisissa puhuttiin pian Yhdysvaltoja myöten siitä, millaisia käytännön vaikutuksia ministerin banaanifobialla on.
Mediatietojen mukaan fobia on vaatinut muutoksia esimerkiksi kokoustarjoiluihin, kun ministerin esikunta on joutunut varmistamaan, ettei Brandbergin tarvitse törmätä banaaneihin tapaamisissaan. Muodollisesti fobiasta on puhuttu "allergiana".
Teresa Carvalho kertoi viestipalvelu X:ssä, että hänen oli jopa vaikeaa lukea Brandbergin banaanikammosta, koska hän kärsii samasta ongelmasta.
Jos julkaisu ei näy, voit kutsua sen
täältä
.
Kuorittu banaani erityisen inhottava
Myös monet muut ovat Brandberg-kohun myötä tunnustautuneet banaanikammoisiksi.
Neurotieteilijä Sarah kertoo brittilehti The Guardianissa olevansa niin herkistynyt banaaneille, että voi aistia jopa huoneessa aiemmin syödyn banaanin.
Hän sanoo jo tuoksun aiheuttavan hänelle vahvan vastenmielisyysreaktion ja pahoinvointia. Erityisesti häntä inhottaa kuorittu banaani.
Aina Sarah ei ole banaaneja säikkynyt. Lapsena hän sanoo jopa rakastaneensa niitä. Noin nelivuotiaana hän yhtäkkiä lakkasi pitämästä niistä.
Sarah ei muista, mikä fobian aiheutti, mutta arvioi alan tutkimuksen perusteella, että jotain negatiivista tapahtui, koska kammo iski niin nopeasti.
Nykyään Sarahilla ovat asiat pääosin hallinnassa, mutta esimerkiksi ruokakaupassa hän silti mieluummin välttelee kuin lähestyy banaanihyllyjä.
Pahempi tilanne on kokoushuoneessa, jossa banaani "kyykkii uhkaavasti hedelmäkulhossa".
– Pärjään kyllä, jos joku syö banaanin, mutta yritän ehkä päästä mahdollisimman kauas hänestä. Jos joku yllättää minut [banaanin kanssa] tai en pääse pakenemaan [banaaniin liittyvästä] tilanteesta, saatan alkaa panikoida, Sarah kertoo Guardianille.
Niille, jotka kohtaavat outoja ja järjenvastaisia pelkoja, jokapäiväinen kamppailu ongelman kanssa on kaikkea muuta kuin huvittavaa, muistuttavat brittilehti The Guardianin haastattelemat asiantuntijat.
Lisäksi fobioiden taustalla on aina jotain tavalla tai toisella järkeenkäypää.
Hämähäkkifobia tai käärmeiden pelko ovat ymmärrettäviä evoluution näkökulmasta.
Pelkoja ja fobioita – psykologi laittoi pelot kansien väliin.Juttu jatkuu videon alla.
9:55Viiden jälkeen -ohjelmassa puhuttiin lokakuussa peloista ja fobioista, joista psykologi Paula Kinnunen on kirjoittanut kirjan.
Sarah arvelee, että ainakin hänen oman banaanikammonsa taustalla voi olla tarve välttää "mössöä", koska se saattaa alitajuisesti viitata siihen, että ruoka on mätää.
– Aivojemme rationaalinen puoli kertoo meille, että käyttäydymme epärationaalisesti, mutta emme silti pysty lopettamaan sitä tunnetta, Anxiety UK:n tiedottaja Dave Smithson toteaa.
Anxiety UK on brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö, joka auttaa ahdistuneisuuteen ja stressiin perustuvan masennuksen kanssa eläviä ihmisiä.
– Fobiat ovat yleensä opittuja. Esimerkiksi oma araknofobiani on luultavasti peräisin äidiltäni, joka luultavasti sai sen äidiltään, ja niin edelleen. Mutta ne voivat myös kehittyä missä iässä tahansa trauman seurauksena, Smithson selvittää Guardianille.
Klovni alettiin yhdistää sarjamurhaajaan
Vaikkapa 1980-luvulla yleistynyt klovnikammo liittynee Illinoisin tappajaklovniksi kutsuttuun sarjamurhaajaan. Hän toimi usein viihdyttäjänä ja pukeutui ja naamioitui Pogo-nimiseksi klovniksi, Kate Summerscale kertoo kirjassaan The Book of Phobias and Manias.
Summerscalen mukaan trypofobia eli pienten reikien pelko johtuu puolestaan netissä vuonna 2003 levinneestä kuvasta, jossa oli muka toukkien saastuttama rinta. Evoluutiopsykologit taas ovat esittäneet teorian, jonka mukaan vastenmielisyys reikäryhmiä tai kupruja kohtaan voisi olla varoitusjärjestelmämme tartuntatauteja vastaan.
Tämän videon avulla voit testata, onko sinulla trypofobia. Juttu jatkuu videon alla.
0:39Katso video ja saat tietää, podetko reikä- ja rykelmäkammoa.
Yksi teoria epätavallisista peloista on, että ne ovat syntyneet korvaamaan varsinaista pelon kohdetta, Guardian kirjoittaa. Esimerkiksi banaanista tai vanupallosta on siis tullut pelon taustalla olevan pelon sijainen.
Fobiaklinikka MindSpan johtajan Guy Baglow’n mukaan yhdessä tapauksessa nainen oli lapsena vahingossa saanut sähköiskun samaan aikaan, kun hänen katseensa oli kiinnittynyt banaanikulhoon.
Eräällä miehellä oli tomaattifobia, joka liittyi hänen lapsuudessaan kokemaansa julmuuteen.
Smithson tietää, että epätavallisista fobioista kärsivien tilannetta vaikeuttaa pelko pilkan kohteeksi joutumisesta. Siksi he eivät puhu ongelmastaan eivätkä hae apua.
Banaanikammosta kärsivä Sarahkin sanoo Guardianissa pelkäävänsä, että jotkut saattavat pitää häntä fobian takia naurettavana ja vähemmän uskottavana etenkin työelämässä.
Monet ovat päätyneet järjestämään elämänsä niin, että he eivät joudu kohtaamaan pelkoaan, mikä puolestaan saattaa rajoittaa elämää kohtuuttomastikin.
Esimerkiksi nappifobiastaan Guardianille kertoneen Keir Galen päästrategia on välttely, vaikka se onkin vaikeaa, koska nappeja on kaikkialla. Lapsena hänen äitinsä joutui poistamaan kaikki napit hänen vaatteistaan.
Kirjailija Bettina Huntin ruohofobia taas on estänyt häneltä esimerkiksi piknikeistä nauttimisen ja paljasjaloin kävelyn.
Fobioiden hoidossa käytetään laajalti kognitiivista käyttäytymisterapiaa, johon voi sisältyä asteittainen altistuminen pelolle. Altistuminen esimerkiksi kuvalle voi olla niin lyhyt, että ihminen ei edes tajua altistuneensa, Guardian kertoo.
Terveyskirjaston mukaan fobioita voi yrittää lievittää itsekin erilaisten harjoitusten avulla.
Neulakammoinen voi aloittaa katselemalla vaikkapa videoelokuvaa, jossa lääkäri antaa elokuvan henkilölle injektion. Hän voi myös katsoa, kun ystävää rokotetaan.
Pelkojen kaventaessa jokapäiväistä elämää on viisasta kääntyä terveydenhuollon puoleen.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
