Osuuspankkikeskus laski kasvuarvion 1,0 prosenttiin

Ensi vuonna osuuspankkien ekonomistit ennustavat tuotannonkasvun nopeutuvan 2,5 prosenttiin. Vielä huhtikuussa osuuspankkikeskus ennusti bruttokansantuotteen kasvavan 3,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Talouskasvun hidastuminen johtuu Osuuspankkikeskuksen suhdannekatsauksen mukaan ennen muuta viennin supistumisesta. Vienti on vähentynyt 1,5 prosenttia. Tuonti on puolestaan supistunut hieman vientiä enemmän, ja vaihtotaseen ylijäämä pysyy edelleen ennätystasolla.

Suomen talouden avoin sektori on osuuspankkien pääekonomistin Timo Lindholmin mukaan törmännyt kansainvälisen kysynnän heikkouteen. Talouskasvun suuri vaihtelu johtuu lähes kokonaan viennistä ja teollisuustuotannosta. Yhdysvaltain terrori-iskun vaikutukset jarruttavat Lindholmin mukaan USA:n talouden nousua, mutta eivät johda länsimaiden taantumaan.

Talouskasvun vauhdittuminen Suomessa ensi vuonna edellyttää kysynnän lievää elpymistä Suomen päämarkkinoilla. Osuuspankkikeskuksen ekonomistit odottavatkin kansainvälisen talouden alkavan vahvistua ensi vuoden jälkipuolella korkojen laskun ja verokevennysten vaikutuksesta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan he arvioivat pysyvän keskimäärin 25 dollarin tuntumassa.

Inflaatio hidastuu alle 2 prosenttiin

Suomessa talouskasvua pitävät tänä vuonna yllä palvelualat. Teollisuudessa selvimmin supistuu metsäteollisuuden tuotanto. Elektroniikkateollisuuden tuotanto jää viimevuotista pienemmäksi, mutta kone- ja metalliteollisuudessa kasvu jatkuu. Ensi vuonna koko metalliteollisuus kasvaa.

Kasvun hidastumisen vuoksi työttömyyden lasku pysähtyy. Tänä vuonna työttömyysaste laskee 9,0 prosenttiin ja pysyy siinä ensi vuonna. Työttömiä on ensi vuonna keskimäärin 230000 eli lähes saman veran kuin tänä vuonna.

Inflaatio hidastuu katsauksen mukaan lähikuukausina ja vakiintuu sen jälkeen alle 2 prosentin tasolle. Ensi vuoden inflaatioksi katsauksessa ennustetaan 1,7 prosenttia, kun inflaatio tänä vuonna on sen mukaan 2,6 prosenttia.

-Kotimainen kysyntä pysyy lähes tulojen nousun mukaisella kasvu-uralla, mikä tukee talouskasvua molempina ennustevuosina, sanoi Lindholm.

Ansiotaso nousee ennusteen mukiaan tänä vuonna 4-5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Kulutus ja investoinnit kasvavat edelleen selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Yksityinen kulutus kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 3,0 prosenttia eli yhtä paljon kuin viime vuonna. Ensi vuonna yksityinen kulutus kasvaa 2,5 prosenttia. Investoinnit kasvavat 3,0 prosenttia tänä ja ensi vuonna.

Suomen julkinen talous pysyy edelleen selvästi ylijäämäisenä, vaikka ylijäämä supistuukin tänä vuonna 4,5:een ja ensi vuonna 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkinen velka laskee tänä vuonna 42:een ja ensi vuonna 40 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Talouden suunta edelleen epävarma

-Yhdysvaltain pitkän velkavetoisen nousukauden jyrkkä taittuminen vaimensi myös eurotalouden kasvun. Kokonaistuotannon lisäys jää Yhdysvalloissa tänä vuonna noin yhteen prosenttiin ja euroalueella alle kahteen prosenttiin, sanoi Lindholm.

Kansainvälisen talouden toipuminen on Lindholmin mukaan toistaiseksi ennakoivien osoittimien loivan nousun varassa. Selvää näyttöä kasvun nopeutumisesta ei vielä ole. Rahapolitiikan kevennyksen jatkumisen myötä korkojen globaali lasku parantaa kasvunäkymiä ensi vuonna.

-Epävarmuus painottuu Yhdysvaltoihin Eurooppaa enemmän. Dollarin asema maailmantalouden turvavaluuttana on nyt testissä. USA:n talouden nousun viivästyminen painaa dollaria, Lindholm totesi.

Eurolla on Lindholmin mukaan lähikuukausina mahdollisuus vahvistua edelleen, varsinkin kun Euroopan keskuspankki ryhtyi koronlaskulla tukemaan euroalueen luottamusta ja talouskasvua. Euron vahvistumisvaraa joudutaan arvioimaan uudelleen sitten, kun saadaan ensimmäiset näytöt Yhdysvaltain talouden elpymisestä, totesi hän.

Kasvun nopea kiihtyminen Yhdysvalloissa on Lindholmin mukaan epätodennäköistä. Velkaantuneisuuden ja yli-investointien sulattelu vie aikaa, joten talouden nousu on hitaampi kuin nyt koettu lasku. Korkojen jyrkkä alentaminen tukee kulutusta ja helpottaa velanhoitoa, mutta investointien käänne nousuun vaatii luottamusta kysynnän voimistumiseen, totesi hän.

Euroalue kulkee suhdannekierrossa Yhdysvaltain jäljessä. Katsauksen mukaan euromaiden hidas elpyminen on valtaosin markkinaehtoista, koska finanssipoliittinen elvytysvara on monissa emu-maissa vähissä.

-Euroalueen omat talouspoliittiset keinot kasvun vauhdittamiseksi ovat melko rajalliset. Julkisen talouden viimevuotinen pieni budjettiylijäämä on jo käytetty verohelpotuksin. Kasvun hidastuttua verokertymät supistuvat ja finanssipoliittinen pelivara on entistä pienempi. Toisaalta EKP:n rahapolitiikan linja muuttui terrori-iskun jälkeen selvästi ja ohjauskoron lasku jatkunee vielä kuluvan syksyn aikana, totesi Lindholm.

(MTV3-STT)