Ossi joutui katkaisemaan välit äitiinsä, kun tämä valitsi alkoholin hänen sijastaan – haluaa nyt oikoa harhakäsityksiä alkoholismista

Päihdeterapeutti on huolissaan suomalaisten päihteiden käytöstä korona-aikana – alkoholin myyntikielto ei ratkaisisi ongelmaa:"Korvaavia aineita löytyy" 4:11
Suomalaisten päihteidenkäyttö korona-aikana huolestuttaa asiantuntijaa – katso MTV Uutiset Liven haastattelu yllä

Helsinkiläinen Ossi haluaisi muuttaa alkoholismiin liittyviä harhaluuloja. Hän jakaa oman tarinansa alkoholistin läheisenä. Asian arkaluonteisuuden vuoksi hän ei halua esiintyä omalla koko nimellään.

Teini-iässä Ossi alkoi etääntyä äidistään. Jotain oli pielessä; äiti ei ollut pitkään aikaan ollut oma itsensä. Aikaisemmin niin eloisa, lempeä ja puhelias äiti oli alkanut muuttua hajamieliseksi ja uneliaaksi ja teki toisinaan aivan tavallisen tapansa vastaisia asioita. Hän saattoi avautua tunne-elämästään tuntemattomille lentokoneessa tai valittaa kovaan ääneen mansikkamyyjälle, miten surkeita marjoja tämä myi.

Ossi ei tiennyt, mistä oli kyse ja vetäytyi omiin oloihinsa. Hän vältteli kontaktia äitinsä kanssa, sillä hänestä tuntui, ettei tuntenut äitiään enää, eikä hän pystynyt käsittämään tämän outoa käytöstä. Miksi äiti kysyi joskus samaa asiaa monta kertaa tai miksi hänen katseensa oli utuinen ja pysähtynyt, kuin hän olisi ollut huoneessa vain fyysisesti, mutta hänen mielensä olisi vaeltanut jossakin aivan muualla?

Vuosia vieri.

Viettämällä suurimman osan ajastaan itsekseen, treenaamassa tai ulkona kavereiden kanssa Ossi pääsi pois kodin oudoksi muuttuneesta ja kireästä tunnelmasta. Äidin oudon käytöksen lisäksi hänen vanhempansa riitelivät paljon, ja ilmapiiri kotona kävi joskus kerta kaikkiaan sietämättömäksi. Ossi arveli äidin kummallisen luonteenmuutoksen johtuvan näistä riidoista, eikä halunnut puuttua kahden aikuisen ihmisen välisiin asioihin.

Kaiken takana olikin humala

Jossain vaiheessa äidille diagnosoitiin masennus, mikä tuntui hieman paremmin selittävän tilannetta, ja sen myötä muuttunut käytös kuitattiinkin masennuksen aiheuttamaksi. Myöhemmin kuitenkin selvisi asianlaidan olevan aivan toinen.

Kun äidin kanssa joutui viettämään pidemmän aikaa esimerkiksi mökkireissuilla tai lomamatkoilla etelässä, alkoivat Ossin hälytyskellot soida. Hän joutui seuraamaan lähietäisyydeltä, kun äiti huojui epämääräisesti ja puhui sekavia lievästi sammaltaen. Ossi alkoi olla aikuisuuden kynnyksellä ja hahmotti nyt, mikä äitiin oli mennyt ja mikä tätä oli vaivannut kaikki viime vuodet. 

Äiti oli humalassa.

Ossi ei ollut ikinä aiemmin osannut yhdistää alkoholia äidin käytökseen, sillä hän ei kuunaan ollut nähnyt yhtäkään viinipulloa, oluttölkkiä tai siideriä äidin kädessä tai kotona. Sukujuhlissa äiti oli saattanut muiden mukana kohottaa ja nauttia kuohuviinilasillisen, mutta muiden nähden nautittu määrä oli jäänyt siihen. Ossi äkkäsi nyt, että äiti joi salaa – ja hän joi usein.

Ossi tyrmistyi käsittäessään, kuinka vakava tilanne oli ja kuinka kauan se oli jatkunut. Kun hän ymmärsi äidin käytöksen syyn, hän tajusi kauhukseen, ettei muistanut, milloin olisi nähnyt äitinsä selvin päin. Kaikki ystävät ja kaikkein läheisimmätkin sukulaiset, Ossi mukaan lukien, olivat vuosien saatossa tottuneet äidin käytökseen ja ajatelleet, että ”sellainen hän vain oli”.

Alkoholisti oli elänyt heidän keskuudessaan vuosikaudet, eikä kukaan ollut aavistanut mitään. Ulkopuolisetkin näkivät vain sen, miltä ulospäin näytti: avioliitto, kaunis perhe, omakotitalo, koira. Hieno kulissi, jonka takana kaikki oli sekaisin. 

Vihdoin apua katkaisusta

Päihderiippuvuus on salakavala sairaus, jota ei aina ihmisestä näe päällepäin – eivät edes lähimmät sukulaiset. Alkoholisti oppii salamaan haitallisen juomiskäyttäytymisensä ovelasti, eikä ikinä myönnä, paljonko on todellisuudessa tullut otettua.

Kun totuus paljastui, Ossin äidin lähipiiri otti yhteyttä päihdeterapeuttiin ja äiti lähetettiin neljän viikon katkaisuhoito- ja terapiajaksolle Rehappiin. Tilanne näytti hyvältä ja tulevaisuus valoisalta, kun perhe kolmen viikon Minnesota-hoidon jälkeen tapasi ensimmäistä kertaa vuosiin sen äidin, joka ei ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. 

– Se tuntui siltä, kuin olisi saanut äitinsä takaisin. En voi sanoin kuvailla sitä uskomatonta iloa, mutta valitettavasti se ei kuitenkaan jatkunut pitkään, Ossi kuvailee.

Neljän viikon jakso Rehapissa näytti aluksi onnistuneen hyvin, mutta retkahdus tapahtui pian sen jälkeen. Ossin äiti syytti epäonnistumisesta itse hoitoa, mutta Ossin mukaan hoito ei tepsinyt, sillä äiti ei alun alkaenkaan ollut valmis ja oikeasti motivoitunut näkemään vaivaa toipuakseen.

Ossi uskoo, että äiti olisi parantunut, jos hän olisi halunnut parantua. 

Läheisten ilta toi tukea

Epäonnistunut toipumisyritys johti sarjaan interventioita, joissa lähipiirin voimin yritettiin saada äiti ymmärtämään, mitä oli pelissä. Alkoholismi on koko perheen sairaus, ja lähimmäiset kärsivät siitä usein yhtä paljon kuin alkoholisti itse – joskus enemmänkin.

Rehappi tarjoaa myös läheisille auttavaa kättä, ja Ossin perhe päätti ottaa osaa läheisten iltaan, jossa alkoholismista itse toipunut päihdeterapeutti jakoi monipuolisesti tietoa päihderiippuvuudesta ja siitä, miten päihderiippuvaisen henkilön kanssa kannattaa toimia. 

– Läheisten illassa opin, että päihderiippuvuus johtuu eräästä geenistä, joka joillain ihmisillä on ja toisilla ei. Ne henkilöt, joilla tämä ’alkoholismigeeni’ on, todennäköisemmin altistuvat alkoholismille kuin toiset. Alkoholismi ei siis ole kenenkään oma valinta.

Ossi painottaa, että vaikka päihderiippuvuus on sairaus, se ei poista riippuvaiselta vastuuta omista teoistaan. Sairautta ei voi itselleen valita, mutta pulloon tarttuminen on aina omasta itsestä kiinni. Ossi haluaisi poistaa päihderiippuvuuteen liittyvän häpeän leiman – sairaudessa ei pitäisi olla mitään hävettävää. 

– On paljon huonompi ja häpeällisempi juttu olla hakematta apua.

Riippuvuutta hoidetaan joskus väärin keinoin

Ossi haluaisi ihmisten olevan tietoisempia juomiskäyttäytymisestään. Monet hakevat alkoholista apua muihin mielenterveysongelmiin, mikä saattaa pahimmillaan johtaa ilkeään noidankehään – aluksi alkoholia käytetään, jotta muilta ongelmilta voidaan paeta, mutta sitten siitä tuleekin itse ongelma, joka lopulta vain pahentaa tai aiheuttaa lisää kamppailua mielenterveyden kanssa.

Tyypillisesti kuvio jatkuu seuraavaksi esimerkiksi masennuslääkkeiden käyttöön, kun alkoholiongelmaa ei tunnisteta. Näin kävi esimerkiksi Ossin äidin tilanteessa.

Päihderiippuvaiselle ei ole väliä, millä pään saa sekaisin. Monesti alkoholistit päätyvätkin käyttämään masennus- tai unilääkkeitä, mikä vain pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa entisestään, sillä he erittäin todennäköisesti jäävät niihinkin riippuvaiseksi.

Alkoholisti usein oikeuttaa käyttäytymistään keksimällä ihan minkä tahansa syyn, miksi hänellä on oikeus juoda. Syy saattaa olla huono parisuhde, ikävä, väärä työpaikka tai vaikka se, että on hyvä päivä. Syyllä ei itsessään ole merkitystä, vaan alkoholisti vain tarvitsee jotain, jolla oikeuttaa käytöksensä. Alkoholisti ei siis ajattele, että hänessä on mitään vikaa, vaan syy juomiseen tulee aina ulkopuolelta.

"Alkoholismi on tabu"

Ossi toivoo, että esimerkiksi kouluissa alkoholismista puhuttaisiin enemmän ja perusteellisemmin.

– Poistettaisiin stigma sen ympäriltä. Alkoholismi on tabu, joka on monesti väärinymmärretty ja josta ei puhuta tarpeeksi. Se läheisten ilta, jossa itse raitistunut päihdeterapeutti puhui päihderiippuvuudesta, muutti käsitykseni koko sairaudesta, hän sanoo.

– Toivoisin, että jotain samankaltaista voitaisiin järjestää kouluissa. Näin esimerkiksi nuoret pystyisivät ehkä helpommin tunnistamaan omassa ja muiden juomiskäytöksessä mahdollisia häiriökäyttäytymisen merkkejä, ja monia surullisia kohtaloita voitaisiin ennaltaehkäistä.

Ossin mukaan alkoholismia ollaan kyllä esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, armeijassa ja työpaikoilla käsitelty jonkin verran, mutta sen todellista luontoa ei tunneta eikä ymmärretä. Alkoholismiluennot jäävät usein pintapuolisiksi ja jopa harhaanjohtaviksi, sillä luennoitsijoilla ei ole omakohtaista kokemusta sairaudesta ja sen hoidosta. Sen, mitä alkoholismi todellisuudessa on, tietävät alan ammattilaisten lisäksi vain sen kokeneet ja siitä parantuneet.

Tällä hetkellä Ossi on päihdeterapeutin suosituksen mukaan tehnyt viimeisen asian, mitä hän voi äitiään auttaakseen tehdä. Hän on katkaissut välit äitiinsä ja toivoo, että tämä havahtuisi jossain vaiheessa todellisuuteen ja tajuaisi mitä menettää, ellei raitistu.

– Päihdeterapeutin mukaan parantuneen alkoholistin täytyy olla täysin raitis. Yksikin annos voi laukaista kierteen uudelleen.

MTV Uutiset Live kertoi Merjasta, joka kertoi lapsuudestaan alkoholistiäidin varjossa. Katso haastattelu: 

Merja, 36, puhuu avoimesti lapsuudestaan alkoholistivanhempien kanssa:"Mitkään sanat tai teot eivät auttaneet" 2:28

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä. 

Lue myös:

    Uusimmat