Poliisin mukaan lentokentällä on jatkuva valvonta, mutta droonien estäminen kokonaan on vaikeaa.
Kööpenhaminan ja Oslon lentoasemien droonitapaukset ovat saaneet suomalaisviranomaiset arvioimaan kykyään toimia vastaavanlaisissa tilanteissa.
– Meillä on jatkuva valmius, mutta poliisi, Finavia ja Rajavartiolaitos ovat tänään arvioineet, täytyykö kyvykkyyksiä ja suorituskykyä terävöittää, kertoo komisario Miika Laine Itä-Uudenmaan poliisin valvonta- ja hälytystoiminnasta STT:lle.
Laineen mukaan viranomaiset suorittavat Helsinki-Vantaan lentokentällä jatkuvaa valvontaa.
– En voi kertoa yksityiskohtaisesti, mitä kyvykkyyksiä valvonnassa käytetään, hän sanoo.
Mahdollisissa häiriötilanteissa poliisi toimii lentokentällä yhdessä muiden viranomaisten, muun muassa Rajavartiolaitoksen ja lennonvarmistuksen, kanssa.
Lue myös: Norjan pääministeri sanoo, että Kööpenhaminan ja Oslon droonihavainnot eivät näytä liittyvän toisiinsa
Lentäjät tekevät havaintoja
Droonien lennättäminen on kielletty lentokenttäalueella ilman lupaa, sillä se häiritsee lentoliikennettä ja voi aiheuttaa vakavaa vaaraa ilmailuturvallisuudelle.
– On lentomatkustajien terveydestä ja hengestä kysymys, Laine toteaa.
Lennonjohto valvoo liikennettä, mutta myös lentäjät tekevät poliisin mukaan tärkeitä havaintoja ilmasta käsin. Laine myöntää, että on haastavaa estää droonien lentäminen lentokenttäalueille, sillä ne ovat laajoja. Kaupallisia drooneja on lisäksi käytössä paljon.
– Jos joku haluaa määräyksiä rikkoa ja turvallisuutta vaarantaa ehdoin tahdoin, onhan se tietysti mahdollista. Niin kuin on nähty maailmalla. Toivotaan, ettei sellaista tapahdu täällä Suomessa, Laine sanoo.
Viranomaisilla ei ole havaintotietoja, että Suomessa olisi esiintynyt vastaavia uhkia kuin Norjassa ja Tanskassa.
Toimitusjohtaja Raine Luojus Fintrafficin lennonvarmistuksesta kertoi STT:lle tiistaina, että Suomen lentokentillä on tehty viime vuosien aikana muutamia havaintoja drooneista.
Hänen mukaansa droonihavainnot ovat johtaneet esimerkiksi lentoliikenteen keskeyttämiseen tai yksittäisen kiitotien sulkemiseen. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että tapauksissa on ollut kyse drooniharrastajista, jotka eivät ole tienneet, millä säännöillä kenttien läheisyydessä toimitaan.
Yksi drooni ei välttämättä riitä
Luojus kertoi yleisellä tasolla, että Suomen lentoasemilla toimitaan Kööpenhaminan ja Oslon tapaan, jos kentillä havaitaan mitä tahansa lentoliikennettä vaarantavaa: liikenne keskeytetään.
Hän kuitenkin huomauttaa, että riippuu kentän koosta ja tilanteesta, pitääkö liikenne keskeyttää kokonaan. Esimerkiksi jo yksittäinen drooni aiheuttaa lentoliikenteen keskeyttämiseen pienellä kentällä, jossa on vain yksi kiitotie.
– Isolla kentällä, kuten Helsinki-Vantaalla, jossa on kolme kiitotietä, voidaan toimia toisellakin tavalla, Luojus sanoo.
Jos Helsinki-Vantaalla havaitaan esimerkiksi drooni yhden kiitotien läheisyydessä, pelkästään kyseinen kiitotie voidaan ottaa pois käytöstä. Tämä tosin edellyttää, että pystyttäisiin varmistamaan, ettei droonista ole haittaa kaikelle lentoliikenteelle.
– Jos taas useita drooneja tulee kentän päälle, silloin lentoliikenne pitää tietysti keskeyttää, Luojus täsmentää.
Droonilentotoimintaa tutkivan ja kehittävän Arctic Drone Labsin projektipäällikkö Erkki Nuottila arvioi STT:lle, että yleisellä tasolla droonien lennättämistä lentokenttäalueelle on lähes mahdotonta estää.
Drooneja ei käytännössä voida rajata niin, että niiden lennättäminen estyisi. Droonia ohjatessa lennokki on ilmassa ja ohjainlaite kädessä. Näiden välillä on yleensä salattu radioyhteys. Myös matkapuhelimen yhteys toimii radiolinkkinä.
– Radioyhteyksiä olisi teknisesti ehkä mahdollista, mutta käytännössä aika mahdotonta valvoa, Nuottila sanoi.
Juttua muokattu 23.9. klo 17.34: Lisätty Luojuksen ja Nuottilan kommentit.