Osakeyhtiön perustaminen on heinäkuusta alkaen yhä helpompaa. Väistyvän hallituksen päätöksen myötä osakeyhtiön käyntiin polkaisemiseen ei tarvita enää minkäänlaista alkupääomaa.
Suomalaisen yrittäjyyden lisääminen on kuulunut väistyvän hallituksen sydämen asioihin. Yksi yrittäjyyttä koskevista päätöksistä tehtiin alkuvuodesta, kun eduskunta päätti poistaa osakeyhtiön perustamista koskevan 2 500 euron osakepääomavaatimuksen.
Oikeusministeriön perustelujen mukaan 1. heinäkuuta voimaan astuva laki madaltaa halukkaiden kynnystä perustaa toiminimen sijasta osakeyhtiö tai muuttaa toiminimipohjaisen yrityksen malli osakeyhtiöksi, kun perustamiskustannukset laskevat. Lisäksi valtaosassa EU-maita tämä vaatimus on jo aiemmin poistettu.
Toiminimi ja osakeyhtiö eroavat toisistaan esimerkiksi siten, että osakeyhtiömallissa yrityksen vastuut ja mahdolliset velat rajautuvat itse yhtiöön, siinä missä toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa liiketoimintansa toiminnasta sekä taloudesta.
Osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä hallinnollinen ja taloudellinen taakka on siis eriytetty yhtiölle yksittäisen toiminimiyrittäjän sijaan.
Osakeyhtiöiden määrä lisääntynee maltillisesti
MTV Uutiset kysyi Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivoselta, millaisia konkreettisia muutoksia lakiuudistuksesta seuraa. Tuleeko osakeyhtiöiden määrä lisääntymään merkittävästi maassamme?
– En usko, että sieltä mitään valtavaa rynnistystä tulee, mutta lakia kirjoittaessa arvioitiin osakeyhtiöiden määrän luonnollisesti lisääntyvän.
Toivonen ei myöskään näe, että juuri 2 500 euron pääomavaatimuksen poistuminen olisi kynnyskysymys osakeyhtiön perustamiselle.
– Tässä on aika monta osatekijää. Jos bisneksessä liikevaihto alkaa nousta yli 30 000 euron, voi osakeyhtiön perustaminen tulla ajankohtaiseksi. Lisäksi joillakin toimialoilla yhteistyökumppanit saattavat pitää osakeyhtiöitä luotettavampina yhteistyökumppaneina.
Myös lisätyöntekijöiden palkkaaminen voi olla Toivosen mukaan vähemmän riskialtista osakeyhtiön kautta. Syynä on se, että työnantajana toimii tällöin itse yhtiö eikä yksittäinen yrittäjä.
Osakeyhtiöt maksavat "kaksinkertaista veroa"
Eräs osakeyhtiön ja toiminimen olennaisimmista eroista on verotuksessa. Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona ansiotuloveron mukaisesti. Lisäksi toiminimi maksaa myös 24 prosentin arvonlisäveroa, jos sen liikevaihto on päälle 10 000 euroa tai se on muutoin hakeutunut alv-velvollisten rekisteriin.
Sitä vastoin osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja luontoisetuja sekä jakaa voittoja osinkoina.
Silti Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä ei näe, että moinen menettely mahdollistaisi osinkojen avulla tapahtuvan verokikkailun. Hän muistuttaa, että osakeyhtiöt maksavat jo nyt "kaksinkertaista veroa".
– Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan ensin yhteisöveron, minkä jälkeen osakas maksaa vielä nostamastaan palkasta tai osingosta veron.
Uudistus osa Sipilän hallituksen norminpurkutalkoita
Myöskään Antti Rinteen johtamaa hallitusta ei taida kiinnostaa osinkoveroon kajoaminen. Hallitusohjelma ei ainakaan aihetta sivua.
Toivonen kertoo uudistuksen olleen osa aiemman hallituksen norminpurkutalkoita, minkä lisäksi oikeusministeriö suunnittelee laajempaa osakeyhtiölainsäädännön uudistusta.
– Ministeriö on yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa käynnistämässä arviointia lainsäädännön muutostarpeista. Pääomavaatimuksen poistaminen oli yksittäinen toimenpide, jonka edellinen hallitus halusi saattaa läpi, mutta muut lain päivitysehdotukset on jätetty uuden hallituksen hoidettaviksi.