Yrittäjyyttä halutaan helpottaa ja osakeyhtiön perustamisesta tehdään ilmaista – verohallinto pelkää rikollisten ottavan siitä kaiken irti

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikössä ollaan huolissaan, ottavatko talousrikolliset ilon irti yritysten perustamisen helpottamisesta. Harmaassa taloudessa ja talousrikoksissa käytetään osakeyhtiöitä apuna esimerkiksi peiteyrityksinä.

– Harmaan talouden riski liittyy peiteyhtiöiden perustamisen helpottumiseen. Kehitys ei ole toivottavaa harmaan talouden torjunnan näkökulmasta, kertoo yksikön johtaja Janne Marttinen.

Uudistusta perustellaan yrittäjyyden helpottamisella, jotta kansalaisten kynnys osakeyhtiön perustamiselle ja samalla yrittäjyydelle laskisi.

Pääoma tuo rahanpesuvalvonnan

Muutoksen myötä riskinä on, että peiteyhtiön perustamisesta tulee halvempaa ja siten helpompaa. Nykyään yritykseen sidottavan pienen pääoman uskotaan korottavan kynnystä perustaa yritys epärehellisiin tarkoituksiin.

– Peiteyhtiöitä käytetään nykyisinkin, mutta perustaminen tulee lakimuutoksen myötä helpommaksi. Siksi olisi hyvä arvioida vaikutuksia harmaan talouden kannalta, Marttinen sanoo.

Vähimmäispääoman ansiosta perustetut yritykset myös päätyvät rahanpesun torjunnan piiriin. Koska vähimmäispääomaa varten on perustettava pankkitili, ovat yritykset ja näiden rahat pankkien tunnistamisvelvollisuuden piirissä, ja näin paremmassa valvonnassa.

Jos yhtiön perustaminen helpottuu, pitäsi niistä tehdä läpinäkyvämpiä

Marttinen ehdottaisi vähimmäispääomasta luopumisen vastapainoksi yritystoiminnan läpinäkyvyyden lisäämistä.

Selvitysyksikkö on julkaissut muiden viranomaisten kanssa tehdyn selvityksen, jonka mukaan tietojen yritysten verojen, maksujen ja muiden velvoitteiden hoitamisesta tulisi olla aiempaa laajemmin ja helpommin yleisön tarkasteltavana. Sen mukaan ehdotetaan toteutettavaksi maksuton palvelu, josta nämä tiedot voisi tarkistaa.

– Siitä pitäisi pystyä ainakin katsomaan, onko velvoitteet hoidettu asiaankuuluvalla tavalla. Peiteyhtiöillä on yleensä ongelmia rekisteröinneissä, ilmoituksissa ja maksuissa, Marttinen kertoo.

Helpottaisi luotettavuuden arviointia

Peiteyrityksiä käytetään esimerkiksi siten, että yrityksellä hämärretään sitä, kuka toimintaa tosiasiassa pyörittää. Yrityksen johtoon esimerkiksi kirjataan henkilöitä, jotka eivät sitä tosiasiassa ole. Samalla yritystä todellisuudessa pyörittävä taho voi esimerkiksi käyttää sitä petoksiin tilaamalla tai myymällä tuotteita vailla aikomusta toteuttaa omaa osuutta kaupasta. Lopulta näppejään jäävät nuolemaan yritykseltä olemattomia tuotteita ostaneet ihmiset tai sille niitä myyneet yritykset.

Yrityksen tietojen julkisuuden lisäämisellä sen kanssa toimimista harkitsevat voivat arvioida, tekeekö yritys todellista liiketoimintaa ja hoitaako se siltä vaaditut velvoitteet.

– Tällä hetkellä yrityksillä on heikot mahdollisuudet tarkastella yhteistyökumppanin velvoitteiden hoitoa. Tämä olisi keino yritykselle riskien hallintaan, koska voisivat näin valita luotettavia kumppaneita, Marttinen sanoo.