Joka kesä Suomessa on lapsia, joilla ei ole lainkaan lomaa päiväkodista, vaan he ovat koko kesän varhaiskasvatuksen piirissä.
MTV Uutiset kysyi päiväkotilasten lomista useilta kunnilta.
Kunnista kerrotaan, että aina on lapsia, jotka ovat varhaiskasvatuksen piirissä myös kesällä. Syyt ovat moninaisia; useimmiten kyse on siitä, että huoltajilla ei syystä tai toisesta ole lomaa kesällä, eikä lähipiirikään pysty auttamaan.
Esimerkiksi Turusta kerrotaan, että näillä lapsilla on kuitenkin "yksittäisiä vapaita" kesällä.
Pääkaupunkiseudulla taas lasten kesähoidon kerrotaan pääsääntöisesti liittyvän juuri siihen, ettei vanhemmillakaan ole kesälomaa. Jos kyse on muusta, varhaiskasvatusyksikön johtajat keskustelevat perheen kanssa.
Lue myös: Päivähoidon aloitusikä jakaa ammattilaistenkin mielipiteitä
Arki on kuormittavaa myös lapselle
Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntija Arja Taipale muistuttaa, että jos lapsella on ollut runsaasti päiväkotipäiviä ja aikaisia aamuherätyksiä, on se kuormittavaa lapselle, jos siihen ei tule kesälläkään taukoa.
Uupuminen lapsissa näkyy hyvin eri tavoin. Siihen vaikuttaa muun muassa lapsen ikä, mutta lapsilla uupuminen ja stressi aiheuttavat samankaltaisia oireita kuin aikuisillekin.
– Vaikuttaa keskittymiskykyyn, voi vaikuttaa siihen, että lapsi on levoton, ehkä jopa aggressiivinen. Voi olla, että lapsi vetäytyy erilaisista tilanteista, voi olla vaikeutta rauhoittua ja rentoutua.
Neuvolassa tilanne usein huomataan
Neuvolan terveydenhoitajilta on tullut Mieli ry:lle viestiä, jossa ollaan huolissaan lasten jaksamisesta.
– Viesti on, että perheet ovat tänä päivänä melko kuormittuneita ja perheissä on paljon sitä kiirettä, stressiä ja sitä kautta se tietysti sitten heijastuu myöskin suoraan lapsiin. Eli kyllä sitä viestiä tulee sieltä ammattilaisten puolelta, että on kuormitusta.
Jaksamista tulisi miettiä niin vanhempien kuin lastenkin näkökulmasta. Taipaleen mielestä tulisi miettiä niitä tekijöitä, jotka ovat hyvinvointia ja jaksamista lisääviä asioita.
– Jos ajattelee sitä vanhemman omaa hyvinvointia, niin silloin kun vanhempi voi hyvin, myös lapsella on paremmat mahdollisuudet voida hyvin.
Lapsen näkökulma on kuitenkin myös yhtä tärkeä.
– Sitä lapsen asemaan asettumista ja vähän sitä miettimistä, että mitä se lapsi toivoo aikuiselta, mitä hän kokee niissä tilanteessa. Varsinkin jos on sitä kuormitusta ja stressiä, niin niissä tilanteissa tietysti ihan erityisesti tarvitaan sitä aikuisen tukea ja apua.
Lapsuuden tulisi olla stressivapaata
Jos lapsen mahdolliseen uupumukseen ei puututa, voi sillä olla negatiivisia vaikutuksia myös myöhemmin tulevaisuudessa.
– Jos ajatellaan, että lapsen aivot ja koko stressinsäätelyjärjestelmä on kehittyvä, eli aivothan kehittyvät noin 25-vuotiaaksi saakka. Ne ovat alttiit erilaiselle vaikutukselle. On ne vaikutukset tai ärsykkeet sitten myönteisiä tai kielteisiä.
Taipale myös muistuttaa, että mielenterveyden pohja luodaan jo lapsuudessa. Silloin opitaan ja omaksutaan erilaisia tapoja ja tottumuksia, mitä hyödynnetään omassa elämässä sitten myöskin myöhemmin.
– Eli siinä mielessä on tärkeä huomioida, että se sellainen stressivapaa lapsuus olisi sen tulevaisuuden kannalta myöskin erittäin merkittävä.