Oppositio tylytti kyselytunnilla hallitusta lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksista: "Onko hallitus edistämässä kemiallisen kastraation käyttöönottoa?"

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset nousivat puheenaiheeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Kaikki eduskuntapuolueet vaikuttavat olevan kovempien rangaistusten kannalla.

Perussuomalaiset aloitti keskustelun kummeksumalla tuomioiden lyhyyttä. Kansanedustaja Veijo Niemi (ps.) otti esille tuoreen tapauksen, jossa kaksi pedofiilirinkiin kuulunutta miestä sai Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelta tuomion muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä.

– Tuomio oli vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta, jota he tuskin joutuvat kokonaan istumaan. Huomautettakoon, ettei tuomiolla ole vielä lainvoimaa. Perussuomalaiset ajavat törkeimpien rikosten aivan liian kevyiden rangaistusten koventamista. Kysymykseni kuuluukin: aikooko hallitus esittää minimirangaistusten korottamista tuntuvasti, Niemi kysyi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, että rangaistuksia korotetaan.

– Seksuaalirikoslainsäädäntö on nyt kokonaisuudistuksen alla. Hallitus on lähtenyt siitä, että juuri lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia pitää kiristää. Tarkoitus on, että eduskunta saa tämän kokonaispaketin sitten, kun se on valmis ensi syksynä.

– Lähden itse siitä, että tänne saliin tuodaan esitys, joka paremmin kuin tänään turvaa uhrin ja myös kaikkien lapsiuhrien asemaa, Henriksson puhui.

Keskustelussa nousi esiin myös se, että pitäisikö törkeisiin rikoksiin syyllistyneet seksuaalirikolliset kastroida kemiallisesti useammin. Toimenpide vaatii rikoksesta tuomitun suostumuksen eikä sitä käytetä paljon.

– Laki mahdollistaa kemiallisen kastraation eli lääkinnällisen hormonituotannon pysäyttämisen, mutta sitä ei käytetä. Kysyisinkin: onko hallitus edistämässä tätä kemiallisen kastraation käyttöönottoa, jolloin me ehkä voisimme osan näistä seksuaalirikoksista ehkäistä, koska näillä on taipumus uusiutua, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho kysyi.

Oikeusministeri Henriksson vastasi toteamalla, ettei hallitusohjelmassa ole sovittu kemiallisen kastraation käytäntöjen muuttamisesta.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) ei tyytynyt Henrikssonin vastaukseen.

– Sanoitte, että nykyisen hallituksen ohjelmassa tätä asiaa ei ole otettu esiin. En sitä ihmettele. Nykyisen punavihreän vasemmistohallituksen näkökulmasta tällainen varmasti liikaa loukkaisi tämän rosvon perus- ja ihmisoikeuksia, siitä lapsesta ei niin paljon väliä. Voisitteko ajatella selvittävänne tämän asian, vaikka sitä ei olekaan teidän hallitusohjelmassanne, Zyskowicz kysyi.

Henrikssonilla ei ollut tuoreimpia tietoja siitä, mitä kemiallisesta kastraatiosta on viimeksi päätetty, mutta lupasi selvittää asiaa.

– Me voimme varmasti selvittää tämän asian, ja se on selvitetty aikaisemminkin, ja haetaan ne paperit esille. Oikeusministeriössä ovat juuri näinä aikoina olleet kädet täynnä, kun tehdään koronan osalta sellaisia vaikuttavia toimenpiteitä, jotka auttavat tähän akuuttiin tilanteeseen, missä me nyt olemme, Henriksson puhui.

Lue myös:

    Uusimmat