Edellinen hallitus uudisti seksuaalirikoslainsäädäntöä, mutta laissa riittää edelleen työsarkaa. Uuden hallituksen on tarkoitus kiristää törkeiden lapsiin kohdistuvien rikosten vähimmäisrangaistuksia.
Lain uudistamista pidetään asiantuntijoiden mukaan kiireellisenä.
"Ehdottomasti kiireellisimpiä uudistuksen tarpeita"
Rikosoikeuden professori Sakari Melander sanoo, että uudessa hallitusohjelmassa luvattu kokonaisuudistus on enemmän kuin ajankohtainen.
– Viimeisin uudistus ei poistanut millään muotoa kokonaisvaltaisen uudistamisen tarvetta. Seksuaalirikosluku on ehdottomasti kiireellisimpiä uudistuksen tarpeita rikoslaissa, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä ja oikeusministeriön uudistustyöryhmässä istuva Melander STT:lle.
Melander katsoo, että edellinen kokonaisuudistus oli vuonna 1999 voimaan tullessaan jo valmiiksi vanhentunut tai ainakin vanhentui äkkiä.
– Mikä uudessa hallitusohjelmassa on nyt todettu ja mikä on oikeustieteilijöille ollut selvää jo varsin pitkään, on seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja sen syvällisempi ymmärtäminen. Se olisi mielestäni pitänyt jo aiemminkin ottaa huomioon paremmin.
Edellinen hallitus korotti muun muassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta. Tämän hallituksen taas on tarkoitus kiristää törkeiden lapsiin kohdistuvien rikosten vähimmäisrangaistuksia, millä on Melanderin mukaan selvästi merkittävämpi vaikutus.
– Vähimmäisrangaistuksen nosto nostaa tosiasiallisesti langetettavia rangaistuksia aina enemmän, sillä valtaosa tapauksista on siellä lievemmällä puolella.
Suostumukseen perustuva raiskaus ei ole ongelmaton
Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg pitää erityisesti raiskauksen tunnusmerkistön muuttamista tarpeellisena.
Raiskausnimike on tarkoitus muuttaa suostumusperustaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raiskaus ei enää edellyttäisi väkivaltaa tai sen uhkaa, vaan rikokseksi voitaisiin katsoa sukupuoliyhteys, joka tapahtuu ilman suostumusta.