Uhrien asema, seksuaalirikoksista annettavat rangaistukset ja uskallus kertoa raiskauksista nousivat esille, kun eduskunnan lähetekeskustelussa puhuttiin Suostumus2018-kansalaisaloitteesta.
Aloitteen tarkoituksena on uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntöä niin, että raiskauksen pääkriteeri olisi suostumuksen puute.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien.
"Tämä on aivan väärä näkökulma"
Paljon kuohahduksia salissa näytti aiheuttavan kansalaisaloitteen yhden alullepanijan, vihreiden kansanedustajan Iiris Suomelan puheenvuoro. Suomela painotti puheessaan, että suostumusperusteisuuden lisäksi seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi hallitusohjelman mukaisesti.
Hänen mukaansa uudistamisella tartutaan raiskauksien uhrien näkökulmaan. Suomelan mukaan olennainen ongelma ei ole tuomioiden kesto, vaan se, ettei niitä anneta. Uhrit eivät uskalla kertoa tapahtuneesta ja rikosprosessi koetaan raskaaksi.
– Kysytään, mitä oli päällä ja mitä uhri on tehnyt. Onko uhri tapellut riittävän voimakkaasti vastaan, Suomela sanoi.
– Tämä on aivan väärä näkökulma, pitäisi kysyä tekijältä, että mistä hän tiesi, että hänellä on suostumus. Mistä hän tiesi, että toinen on tahtovainen seksuaaliseen kanssakäymiseen, hän jatkoi.
Suomelan mukaan olennainen asia on se, että samalla kun muutetaan lakia, muutetaan myös asenteita.
Lue myös: Euroopan neuvosto penää Suomeen lisää naispoliiseja ja kovempia rangaistuksia seksuaalirikoksista
Halla-aho suhtautuu aloitteeseen skeptisesti
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) arvioi puheenvuorossaan, että raiskauksen määritelmä ei ole nykyisen lainsäädännön polttavin ongelma.
Halla-ahon mukaan vika on lainsäädännössä, oikeuskäytännössä ja maan tavassa, jossa maksimirangaistukset ovat kovia, mutta niistä ei ole iloa, jos vain alarajoja sovelletaan. Halla-ahon mukaan minimirangaistuksia olisi kovennettava.