Lintilä lupasi eduskunnalle sähkön siirtohintoja suitsivan lakiesityksen – myös terrorismi nousi keskusteluun Pariisissa murhatun opettajan myötä

11:52
Sähkön siirtohinnat ovat närkästyttäneet suomalaisia jo vuosien ajan.

Sähkön siirtohintojen kallistumiseen yritetään puuttua uudella lainsäädännöllä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi eduskunnan kyselytunnilla, että kyseinen lakiesitys olisi eduskunnan käsittelyssä marraskuussa.

Sähkön siirtohintojen nousu on närkästyttänyt monia suomalaisia jo vuosien ajan.

Kyselytunnilla erityisesti kokoomus tivasi hallitukselta sitä, missä ratkaisut viipyvät.

– Puolustatteko suomalaisia kotitalouksia vai monopoliasemassa olevia yhtiöitä? Mikä on teidän ratkaisunne, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman tivasi.

– Puolustan suomalaisia kotitalouksia. Te tulette saamaan sen lain marraskuun alkupuolella, huoli pois. Ja siinä tullaan puuttumaan näiden siirtoyhtiöiden mahdollisuuksiin hintojen nostamiseen, Lintilä vastasi.

Lintilä korosti, että lakimuutoksella hillitään hintoja nostavia yli-investointeja ja asetetaan myös korotuskatto.

–Annamme Energiavirastolle mahdollisuuden valvoa niitä investointeja, että ei yli-investoida, mikä viimeksi nousi ongelmaksi, eli yli-investoitiin ja sen varjolla nostettiin sitten hintoja. Mikä myös tulee olemaan merkittävää, on korotuskaton laskeminen. Tällä hetkellä se on se 15, ja voin sanoa, että se tulee olemaan merkittävästi alempi siinä lakiesityksessä, jonka saliin tuon, Lintilä puhui.

Yritysten tuottoprosentti laskee Lintilän mukaan noin neljään prosenttiin.

– Ratkaisut tulevat tipauttamaan näitten yritysten tuottoprosentin muutaman vuoden sisällä 4 prosentin luokkaan, eli silloin me olemme aika lailla samalla tasolla kuin Ruotsissa ollaan tällä hetkellä, Lintilä kertoi kyselytunnilla.

Terrorismi myös esillä

Perussuomalaiset nostivat terrorismin torjunnan esille eduskunnan kyselytunnilla. Kysymysten taustalla vaikutti Pariisissa tapahtunut terroriteko, jossa pilakuvia muslimien profeetta Muhammedista näyttänyt opettaja tapettiin.

– Aiotteko karkottaa Suomesta islamistiset ääriajattelijat, kuten Ranska? Ja saako Suomessa kouluissa näyttää vastaavia pilakuvia, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri puhui.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi, että ulkomaalaiset rikolliset palautetaan lähtömaihinsa, kunhan se on esimerkiksi palautussopimusten puolesta mahdollista.

– Oikeusvaltiossa tuomitaan ihmisiä rikoksista, ja jos ihmisellä on ulkomaalaistausta ja jos rikoksista tuomitaan, niin on tietyt käytännöt, joilla oikeusvaltiossa sitten ihmisiä karkotetaan ja palautetaan maasta pois, Ohisalo sanoi.

– Ääriajattelu itsessään on vakava ilmiö, johon tämä hallitus puuttuu. Kuten sanoin, olemme jo viime vuoden puolella hyväksyneet yhdessä tämän väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin vastaisen toimintaohjelman, jonka kautta tulee monia toimenpiteitä monille eri viranomaisille. Sinne ohjaamme myös hallituksena jatkuvasti lisärahoitusta, sisäministeri lisäsi.

Perussuomalaiset ihmettelivät myös sitä, miksei hallitus ole tuominnut pariisilaisen opettajan tappamista julkisesti.

Hallituksesta ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) korosti, että hallitus on tuominnut pariisilaisen opettajan tappamisen ja Ranskaan on esitetty surunvalitteluja sekä valmiutta auttaa selvitystyössä erityisesti, jos kyseessä on kansainvälisesti verkottunut terroriteko.

Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo (kok.) oli puolestaan huolissaan jengiytymisestä, joka on suuri ongelma Ruotsissa.

– Jengiytyminen on suuri riski myöskin Suomessa. Oletteko te tiedostaneet tämän jengiytymiseen liittyvän ongelman, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, Orpo kysyi.

Ministeri Ohisalon mukaan uhka on tiedostettu ja hyvä kotoutuminen on yksi tärkeimmistä keinoista jengiytymisen ehkäisyyn.

– Keskusrikospoliisin kanssa tästä usein keskustelen ja myös kollegani Ruotsin sisäministeri Mikael Dambergin kanssa viimeksi viikko sitten keskustelin tästä asiasta, ja pohjoismaiset sisäministerit vaihtavat usein myös kuulumisia, ajatuksia siitä, mitä voidaan tehdä ja oppia toisilta.

– Totta kai on aivan keskeistä, että jokainen ihminen, joka tähän yhteiskuntaan tulee, kotoutuisi mahdollisimman hyvin. Siinä on keskeisessä roolissa se, kuinka ihminen oppii kieltä, kuinka löytää koulutukseen, työhön, toisaalta ihmissuhteiden pariin, jotta löytää sen roolinsa, paikkansa tästä yhteiskunnasta, Ohisalo sanoi.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja