Ministeri Harakka haluaa lisää rahaa liikenteen päästövähennystoimiin: "Nyt on totuuden hetki"

Liikenne- ja viestintäministeriössä harkitaan biopolttoaineen osuuden lisäämistä liikenteen polttonesteissä jo sovitusta 30 prosentista 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se nostaisi osaltaan polttoaineiden hintaa.

Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes ja päästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Liikenneministerin mielestä tavoitteen toteuttamista uhkaa nyt rahan puute.

Lue myös: Kuljetusyrityksen aloittama ilmastohaaste on houkutellut mukaan jo 30 yritystä ja kaupunkia

Tämän vuoden budjetissa erilaisiin kannustimiin kuten sähkö- ja kaasuautojen hankintatukiin ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukiin on varattu vain kolmasosa tarvittavasta rahamäärästä.

– Elämme siirtymäkautta kohti ilmastoystävällistä liikennettä. Nyt on totuuden hetki, tähän tarvitaan myös rahaa. Sovittu fossiilittoman liikenteen tiekartta ei ole täysimääräisesti rahoitettu ja siksi on tärkeää, että nyt kehysneuvotteluissa nämä kaikki toimet rahoitettaisiin, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa.

– Yhdistelmä, että on porkkanaa eli tukia ja apua ja sitten kiristyviä tavoitteita on paras keino saavuttaa nämä päästövähennykset, huomauttaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

"Painetta bensiinin ja dieselin hinnannousulle on jatkuvasti"

Ministeriössä halutaan myös lisätä edelleen biopolttoaineiden osuutta liikenteen polttonesteissä. Jo sovitun 30 prosentin jakeluvelvoitteen nostamista 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä harkitaan. Se nostaisi dieselin hintaa noin 10 sentillä. Kun mukaan lasketaan maailmanmarkkinahintojen nousu, dieselin litrahinta voisi olla 50 senttiä nykyistä korkeampi vuonna 2030. 

– Polttoaineiden hinnan nousu riippuu ennen kaikkea tällä hetkellä maailmanmarkkinahintojen jyrkästä noususta. Painetta bensiinin ja dieselin hinnannousulle jatkuvasti on ja siksi vastuullinen ministeri tilanteessa, jossa autotehdas toisensa jälkeen sanoo, että jatkossa tehdään vain sähköautoja, pyrkii edesauttamaan sitä, että jokainen voi 10 vuoden sisällä vaihtaa uuden auton sähköautoon, perustelee Harakka.

EU:n laajuista liikenteen päästökauppaa odotetaan

Ministeriössä lasketaan sen varaan, että EU asettaa autonvalmistajille tiukemmat päästörajat ja toteuttaa EU:n laajuisen liikenteen päästökaupan. Kansallista päästökauppaa ei siinä tapauksessa tarvittaisi.

– Katsoisin, että pyrimme ratkaisemaan tämän EU:n kautta, linjaa Harakka. 

Lue lisää: Turpeen energiakäyttö vähenee vauhdilla – "Rahaa palaa 50 miljoonaa, sitten ollaan puhtaampi laitos"

Ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä kansallinen päästökauppa pitäisi säilyttää työkalupakissa.

– Se pitäisi säilyttää ja valmistella käyttöön otettavaksi. Sehän voidaan toteuttaa takapainotteisesti eli panna voimaan vasta siellä 2020-luvun lopulla, jos näyttää, että sitä tarvitaan, pohtii Ollikainen. 

"Meiltä puuttuu ohjauskeinoja"

Ollikaisen mielestä liikenteen päästövähennystavoitteiden toteutumista uhkaa tehokkaiden ohjaustoimien puute.

– Meiltä puuttuu ohjauskeinoja. Hallitus on sulkenut pois veroinstrumentin. Sitten meillä on toive EU:n päästökaupasta, mutta sen voima ei välttämättä riitä Suomen taakanjakosektorin velvoitteiden saavuttamiseen. Sitten on ollut pohdinnassa kansallinen päästökauppa, Ollikainen sanoo.

Lue lisäksi: EU:n ilmastopalvelu: Seitsemän viime vuotta mittaushistorian kuumimmat koko maapallolla

– Kokoavat ohjauskeinot kuten päästökauppa ovat taloustieteilijän silmissä niitä parhaita ajamaan monenlaisia pieniäkin virtoja toteen. Jos emme uskalla tehdä riittävän rohkeita ratkaisuja, niin sitten ollaan sen armoilla, että onnistumme jokaisessa pienessä purossa. Siinä se riski varmaan on.

Hallituksen on määrä maaliskuussa käydä asiantuntija-arvioiden pohjalta läpi, riittävätkö suunnitellut päästövähennykset vai tarvitaanko lisätoimia.