Oppilaat pahoinpitelevät nyt toisiaan ympäri Suomea, vaikka tutkimusten valossa vain murto-osa koululaisista kokee kiusaamista – mistä on kyse?

5:50
MTV Uutisoi aiemmin Vantaan Kytöpuiston tapauksesta: Näin kiusaamista yritetään estää Vantaalla.

Koulukiusaaminen ja -väkivalta ovat viime viikkoina nousseet jälleen julkisuuteen. Asiantuntijoiden mukaan koulukiusaaminen on kuitenkin vähentynyt Suomessa tasaisesti vuodesta 2006 lähtien.

Kuudesluokkalaiset tekivät vakavan väkivallanteon välitunnilla Vantaalla Kytöpuiston koululla syyskuun puolivälissä. Vakava tilanne, jossa loukkaantui yksi oppilas, käynnisti laajan uutisoinnin kouluväkivallasta ja -kiusaamisesta. 

Vantaalla ilmeni toinenkin vakava kouluväkivaltatapaus. Vantaan Havukosken koulun pihalla ollut toisen koulun oppilas löi 14-vuotiasta poikaa kasvoihin syyskuun 11. päivä. Poika kaatui maahan iskun voimasta ja tekijä potki häntä.  MTV Uutisten tietojen mukaan 14-vuotias menetti tajuntansa väkivallan vuoksi.

Tänä syksynä kouluväkivaltatapauksia on ollut Vantaan lisäksi myös muun muassa Liperissä, Joensuussa ja Espoossa. 

Poliisi tutkii keskiviikkona Liperin koulussa tapahtunutta pahoinpitelyä, jossa osapuolina oli kaksi 13-vuotiasta koulun oppilasta. Poliisin mukaan uhriin oli kohdistettu fyysistä, hoitoa vaatinutta väkivaltaa. 

Niin ikään keskiviikkona joensuulaisessa koulussa tapahtui väkivallanteko, jota tutkitaan pahoinpitelynä. Itä-Suomen poliisin mukaan välikohtauksen osapuolet ovat koulun oppilaita ja iältään 13-14 -vuotiaita. Poliisin mukaan uhria oli pahoinpidelty ainakin pään alueelle ja hän sai hoitoa vaativia vammoja. 

Espoossa Kirkkojärven koululla on tiistaina ollut väkivaltatilanne, jonka takia poliisi on käynyt koululla. Poliisin mukaan kaksi koulun noin 14-vuotiasta oppilasta on tapellut välitunnilla, ja toinen oli ilmeisesti kuristanut toista.

Kiusaamista entistä vähemmän

Vaikka kouluväkivalta on viime päivinä noussut näkyvästi otsikoihin, Suomen rehtorit ry:n ja MTV Uutisten rehtorikyselyn mukaan koulujen arjen suurin haaste on opettajien uupuminen. Kouluväkivalta on ongelmia käsittelevässä kyselyssä vasta 7. sijalla.

Kiusaamista tutkinut psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta on sitä mieltä, että kiusaaminen ja kouluväkivalta nousevat tasaisesti tapetille noin kerran vuodessa.

– Usein se tapahtuu juuri syksyllä tai kun sattuu jokin erityisen ikävä tapaus, esimerkiksi fyysinen väkivallanteko, kuten nyt.

Salmivalli kuitenkin painottaa, että yksittäisistä tapauksista huolimatta tutkimusten valossa koulukiusaaminen on vähentynyt Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen on samoilla linjoilla.

– Kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaaminen ja sitä kautta käsittääkseni myös väkivalta on todellakin pikkuhiljaa laskussa Suomessa. Tämä johtuu siitä, että kiusaamiseen osataan ja halutaan puuttua aiempaa systemaattisemmin, Nevalainen kertoo.

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden määrä on vähentynyt vuodesta 2006 niin 8. ja 9. -luokkalaisten kuin lukiolaisten ja ammattikoulujen oppilaidenkin keskuudessa.

Kun vuosina 2006-2007 noin seitsemän prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoitti osallistuneensa koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, vuonna 2019 vastaava osuus oli enää kolme prosenttia. Lukioissa alle prosentti oppilaista vastasi osallistuneensa koulukiusaamiseen viimeisen viikon aikana vuonna 2019.  

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa koki vuosina 2006-2007 olevansa lähes kahdeksan prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista, kun vuonna 2019 vastaava luku oli hieman yli viisi prosenttia. Lukioissa vuonna 2019 hieman yli prosentti vastaajista ilmoitti kokevansa kiusaamista koulussa.

Uusi hanke

Nevalaisen mukaan opetushallitus on juuri julkaissut oppaan kiusaamisen vastaiseen toimintaan, ja Helsingissä on otettu käyttöön kunnianhimoinen kiusaamisen vastainen ohjelma.

– Kiusaaminen ja väkivalta nousevat aika ajoin julkiseen keskusteluun ja hyvä niin, sillä jokainen kiusaamis- ja väkivaltatilanne on liikaa, Nevalainen painottaa.

Salmivalli sanoo, että yksittäisten oppilaiden kohdalla kiusaaminen voi olla yleisestä kiusaamisen vähenemistrendistä huolimatta todella akuutti ongelma.

– En mitenkään halua vähätellä sitä, että joidenkin oppilaiden kohdalla kiusaamisongelma ei lopu puuttumisesta huolimatta ja tilanne kroonistuu. Näitä tapauksia on aivan liikaa, Salmivalli sanoo.

Hän kertoo uudesta johtamastaan tutkimushankkeesta, jossa seurataan ensimmäistä kertaa todellisia puuttumisia koulukiusaamiseen kahden vuoden ajan ja selvitetään, miksi puuttumiset epäonnistuvat. Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa, kaikkiaan viisivuotisessa projektissa, on mukana 16 alakoulua ja 16 yläkoulua sekä 10 000 oppilasta ympäri Suomea. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja