Opiskelijoiden tuki muuttuu, kun opintotuen asumislisän maksaminen päättyy elokuun alusta alkaen. Jatkossa opiskelijoiden tulee hakea Kelalta opintotuki ja asumistuki erikseen ja kiinnittää erityisesti vuokrasopimuksen yksityiskohtiin huomiota.
Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mielestä käsillä oleva uudistus on oikeudenmukaisuutensa vuoksi askel parempaan suuntaan, kun lähes kaikki asumiseen tukea saavat ovat saman asumistuen piirissä.
– Mutta kyllähän se tietyllä tapaa voisi olla kannustavampikin. Nyt on tiettyjä tapauksia, joissa tuki saattaa tuplaantua ja voipi olla, että kysyntä yksiöihin ja vähän kalliimpaankin asumiseen voi lisääntyä siitä, arvioi Koro-Kanerva.
Voiko valtion hintalappu siis jopa kasvaa?
– Voi kasvaa. Se nyt on vähän vielä mysteeri, mitä siinä tulee tapahtumaan, Koro-Kanerva jatkaa.
Suomen ylioppilaskuntien puheenjohtaja Riina Lumme kuitenkin muistuttaa, että kaupunkikohtaiset enimmäisvuokrarajat eivät uudistuksen myötä ole poistumassa.
– Tuessa on edelleen kaupunkikohtainen enimmäisvuokra. Se ei pidä paikkaansa, että tämä ei kannusta opiskelijoita asumaan kalliisti. Esimerkiksi Helsingissä enimmäisvuokra noin viidensadan euron luokkaa, sanoo Lumme.
Työssä käyvä puoliso voi pienentää tukea
Vaikka opintuudistuksessa on voittajia, siinä on myös häviäjiä. Kela on arvioinut, että uudistus korottaa noin 110 000 opiskelijan asumistukea, mutta noin 42 000 opiskelijalta se loppuu kokonaan.
– Uusi tuki on ruokakuntakohtainen, mikä tarkoittaa sitä, että koko ruokakunnan tulot otetaan huomioon tukea määritettäessä. Esimerkiksi töissä käyvä puoliso saattaa olla sellainen tekijä, mikä pienentää tukea, kertoo Lumme.
Ruokakunnalla viitataan samassa taloudessa yhteisellä sopimuksella asuviin henkilöihin. Jos kimppa-asujat haluavat välttää samaan ruokakuntaan kuulumisen, vuokrasopimusten tulee olla erillisiä, eikä sopimuksessa tulisi olla kohtaa vuokranmaksun yhteisestä vastuusta.
Lumme muistuttaa, että ruokakuntaoletusta ei ole silloin, jos asujia on enemmän kuin kaksi. Esimeriksi kolme asujaa katsotaan automaattisesti kimppa-asujiksi.
Vuokranantajat toivovat simppeliä kokonaisuutta
Opiskelijoiden asunnonsaanti on jokasyksyinen ongelma. Jos paine kohdistuu nyt erityisesti yksiöihin, voivatko pienet asunnot loppua suurista kaupungeista?
– Voihan se olla, että juuri tässä hetkessä on sellainen tilanne. Markkinatilannehan ei ole ympäri vuoden ole samanlainen. Jos opiskelijalla on tilanne, että voi odottaa sen pari, kolme, neljä kuukautta, niin tilanne on aivan toinen, sanoo Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Vuokranantajat ovat kevään ja kesän mittaan kyselleet, mitä uudistuksen myötä tulisi vuokrasopimusten osalta ottaa huomioon, kertoo Koro-Kanerva. Vuokranantajien toiveena on ollut saada aikaan mahdollisimman yksinkertainen sopimuskokonasuus.
– Jos on vaikka neljä vuokralaista ja kaikille erilliset sopimukset, niin se on aikamoinen sillisalaatti. Tietysti on kysytty myös sitä, että miten kannattaa tehdä niin, että he jotka ovat tukeen oikeutettuja saisivat sitä, mutta siten, että kokonaisus olisi simppeli, summaa Koro-Kanerva.