Opiskelijat hakevat usein yliopistoon useita kertoja

Usein opiskelijat eivät pääse yliopistoon ensi yrittämällä.

Joka viides yliopistoon viime vuonna pyrkineistä yritti samalle alalle vähintään toista kertaa peräkkäin. Sitkeys myös kannattaa, sillä hyväksytyistä vielä hieman useampi oli harjoitellut pyrkimistä jo edellisvuosina. Tämä merkitsee, että noin 17 000 nuorta vietti välivuotta päästäkseen toivomalleen alalle ja valmistautui uudestaan pääsykokeisiin.

Tiedot sisältyvät korkeakoulujen arviointineuvoston selvitykseen. Ne koskevat viime vuonna yliopistoon pyrkineiden aiempia hakukertoja kahden edellisen vuoden aikana. Tätä aiemmat yritykset eivät siis näy luvuissa. Lisäksi mukaan on laskettu vain peräkkäiset hakukerrat, joten tilanne saattaa tosiasiassa olla vielä vaikeampi.

Luvut vaihtelevat huomattavasti eri aloilla. Oikeustieteen uusista opiskelijoista peräti 38 prosenttia oli osallistunut pääsykokeisiin ainakin edellisvuonna ja 18 prosenttia vähintään kahtena edellisenä vuonna. Liikuntatieteiden opiskelijoista 37 prosenttia oli vähintään toisen kierroksen ja 27 prosenttia vähintään kolmannen kierroksen pyrkijöitä. Sen sijaan hammaslääketieteen opiskelijoista vain viisi prosenttia ja tekniikan opiskelijoista vain 12 prosenttia oli joutunut yrittämään sisäänpääsyä uudelleen.

Hyöty vaihtelee aloittain

Hammaslääketieteessä ja tekniikassa sekä farmasiassa opiskelijat eivät näytä hyötyvän pääsykokeiden "harjoittelusta", sillä sisään päässeissä on vähemmän uudelleenpyrkineitä kuin hakijoissa. Esimerkiksi oikeustieteessä, psykologiassa ja liikuntatieteessä harjoitus taas hyödyttää selvästi.

Iän karttuminen sen sijaan ei auta pääsykokeissa, sillä tuoreet ylioppilaat pääsevät yliopistoon suhteessa helpommin kuin välivuosia viettäneet. Silti alle joka kolmas yliopisto-opiskelija oli kirjoittanut ylioppilaaksi samana vuonna. Taidealoilla musiikkia lukuunottamatta vain aniharva aloittaa opiskelun ylioppilasvuotenaan.

Opetusministeriön selvitysmies Matti Jussila esitti jo vuonna 1996, että 50-70 prosenttia uusista opiskelijoista pitäisi olla tuoreita ylioppilaita. Tähän tavoitteeseen päästään vasta tekniikassa, jossa määrä oli viime vuonna 67 prosenttia. Keskimäärin suomalaiset aloittavat yliopisto-opinnot parikymppisinä, jolloin lukion jälkeen on ehtinyt vierähtää jo pari välivuotta.

Taideala ja psykologia houkuttavat

Tilaston mukaan tiukin sisäänpääsykarsinta on taidealojen lisäksi psykologiassa, liikunnassa ja eläinlääketieteessä. Psykologiaa opiskelemaan hyväksytään 10 prosenttia hakijoista, liikuntaan 11 prosenttia ja eläinlääketieteeseen 16 prosenttia. Teatteria, tanssia ja kuvataidetta opiskelemaan pääsee vain viitisen prosenttia hakijoista, taideteolliseen 14 prosenttia ja musiikkialalle 19 prosenttia. Tekniikkaa ja luonnontieteitä sen sijaan pääsee opiskelemaan noin 65 prosenttia hakijoista.

Korkeakoulujen arviointineuvoston selvitys opiskelijavalinnoista on tehty opetusministeriön tilaamaa valintajärjestelmän arviointia varten. Varsinainen arviointi luovutetaan ministeriölle ensi torstaina.

(MTV3-STT)