Akuuttiin pulaan koronarokotteista maailmalla tuskin saadaan helpotusta patenttien vapauttamisen kautta, sanoo Turun yliopiston kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan esimerkiksi osassa Afrikan maita rokotuskattavuus on ensimmäisenkin rokotteen osalta vasta yksinumeroisia prosentteja, kun Suomessa jo 65 prosenttia koko väestöstä on saanut toisenkin annoksen.
Rikkaiden ja kehittyvien maiden väliseen epäsuhtaan on esitetty ratkaisuksi muun muassa koronarokotteiden patenttien vapauttamista. Keskiössä on teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevä Maailman kauppajärjestö WTO:n TRIPS-sopimus, johon esitettyä koronapoikkeusta käsitellään taas keskiviikkona ja torstaina. Nopeaa ratkaisua ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
Lue myös: Amnesty: Lääkeyhtiöt ja vauraat valtiot estävät koronarokotteiden riittävän jakelun köyhempiin maihin
"Tarkoitus ei olisi koko tätä järjestelmää murentaa"
EU:n ja sen osana Suomen kanta WTO:ssa on, että patenttien vapauttaminen ei ole vastaus rokotepulaan, kertoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikön Pasi-Heikki Vaaranmaa.
– Meidän näkökulmastamme rokotepatentit eivät ole varsinainen ongelma. Kyse on siitä, että on ollut haasteita kasvattaa koronarokotteiden tuotantokapasiteettia riittävässä määrin. On puuttuvaa valmistuskapasiteettia ja puuttuvaa tietotaitoa. On myös ollut puutetta erilaisista raaka-aineista ja jonkin verran puutteita valmistukseen käytettävistä välineistä, Vaaranmaa sanoo.
Patenttikeskustelun taustalla on Intian ja Etelä-Afrikan noin vuosi sitten tekemä esitys, jossa vaaditaan, että WTO:n sopimukseen tehtäisiin väliaikainen poikkeus. Toukokuussa täsmennetyn ehdotuksen mukaan patenttien vapauttaminen olisi voimassa ainakin kolme vuotta ja koskisi laajasti koronarokotteiden ja esimerkiksi tehohoitoon tarvittavan välineistön patentteja. Poikkeuksen loppuminen tosin vaatisi kaikkien jäsenten hyväksynnän.