OP: Konkurssien määrä nousee tänä vuonna selvästi – suurta konkurssiaaltoa ei kuitenkaan näköpiirissä

Hallitus valmistelee konkurssilaille lisäaikaa – asiantuntija pelkää, että"tekohengitys"johtaa tuhansiin konkursseihin 2:32
Video: Hallitus valmistelee konkurssilaille lisäaikaa – asiantuntija pelkää, että "tekohengitys" johtaa tuhansiin konkursseihin.

Konkurssien määrä nousee tänä vuonna selvästi viimevuotisesta, kun viime vuonna koronapandemiaan liittyvien toimien seurauksena vältetyt konkurssit realisoituvat, OP-ryhmässä arvioidaan.

OP:n ekonomistin Joona Widgrénin mukaan viime vuonna konkurssien määrä jäi noin 500 konkurssia 2010-luvun keskiarvoa vähäisemmäksi.

Jos otetaan huomioon viime vuoden makrotaloudellinen kehitys, konkursseja jäi Widgrénin mukaan viime vuonna tapahtumatta noin 750.

Widgrén arvioi, että nämä noin 750 konkurssia tapahtuvat tänä ja ensi vuonna ja nostavat näiden vuosien konkurssimääriä keskinmääräiseen tasoon verrattuna.

– Sekä tälle että ensi vuodelle kasautuu viime vuonna vältettyjä konkursseja, Widgrén sanoi OP:n tiedotustilaisuudessa.

– Miten ne ajoittuvat ja kuinka paljon niitä tulee, sitä on tässä vaiheessa hyvin vaikea arvioida, Widgrén jatkoi.

Widgrén arvioi, että konkurssien määrä saattaa pahimmillaan nousta tänä ja ensi vuonna lähelle vuoden 2009 finanssikriisin lukemia, jolloin Suomessa koettiin lähes 3 300 konkurssia.

Jos viime vuonna tapahtumatta jääneet konkurssit realisoituvat tänä ja ensi vuonna, konkurssien määrä nousee Widgrénin mukaan tänä ja ensi vuonna hieman yli 3 000:een, mikä tarkoittaisi hieman yli 20 prosentin kasvua koronapandemiaa edeltävään aikaan.

– Jos verrataan 90-luvun lamaan, jolloin konkurssimäärät olivat kaksinkertaisia finanssikriisiin nähden, niin sellaisia lukuja ei meidän arviomme mukaan tulla näkemään, Widgrén sanoi.

– Mitään suurta konkurssiaaltoa ei pitäisi olla näköpiirissä, Widgrén summasi.

Muissa maissa samansuuntainen kehitys 

Konkurssien määrää pudotti viime vuonna muun muassa konkurssilainsäädännön tilapäinen muutos, jolla muutettiin velkojien mahdollisuuksia hakea yrityksiä konkurssiin. Samaan aikaan myös erilaiset yritystuet ja keväällä tehdyt laajat lomautukset vähensivät konkurssien määrää.

Widgrénin mukaan Suomen konkurssimäärien kehitys ei ole ollut kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellista, vaan monissa kehittyneissä teollisuusmaissa – Ruotsi mukaan lukien – on nähty samanlainen kehitys.

Widgrénin mukaan myös keskuspankkien yhteistyöjärjestö Bank for International Settlement (BIS) on arvioinut konkurssien määrä kasvavan kehittyneissä maissa tänä vuonna noin 20 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna.

Widgrénin mukaan koronapandemian epäsymmetriset vaikutukset eri toimialoille näkyvät myös konkurssien määrissä eri toimialoilla.

– Koska tämä koronakriisi osui nimenomaan palvelusektorille ja korostuneesti matkailu- ja ravintolatoimialoille, niin todennäköisesti konkurssiriski on kasvanut siellä muita enemmän, Widgrén sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat