Onko Suomen paras työpaikka -tittelillä merkitystä? Yritykset skeptisinä – "Hakemuksien tehtailuun ja osallistumiseen käytetään kymmeniä tuhansia euroja"

Pörssiyhtiö Elisan, design-yritys Solitan, operaattori DNA:n ja konsulttijätti PWC:n kaltaiset yritykset ottavat mittaa toisistaan ja kisaavat siitä, miltä yrityksen kulttuuri näyttää ulospäin.

Kulissien takana käy kuhina, kun joukkoja valmennetaan voittoon.

– Kirjoitin konsulttina GPTW-hakemusta ja ideoimme, miten sijoitusta saadaan korotettua. Hakemuksien tehtailuun ja osallistumiseen käytetään kymmeniä tuhansia euroja, liikkeenjohdon konsulttina toiminut kertoo.

Kunnianhimoiset yhtiöt pärjäävät hänen mukaansa julkisissa kisoissa, koska henkilöstö haluaa menestyä ja äänestää oman firman huipulle.

Pelkkä kisaan osallistuminen maksaa 10 000 euroa keskisuurilta ja 5 000 euroa pienemmiltä yrityksiltä.

Kolmen prosentin otanta

Voittajat hehkuttavat olevansa Suomen paras työpaikka, vaikka kisaan osallistui esimerkiksi viime vuonna vain 150 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä 45 000 työntekijää. Kartoituksen piirissä on siis kolme prosenttia suomalaisyritysten henkilöstöstä ja 0,05 prosenttia yrityksistä.

– Menestystä GPTW-tyyppisissä kisoissa pidettiin pitkään hyvänä rekrytointimarkkinointina, mutta sen merkitys on nähdäkseni laskenut, työnantajabrändejä rakentavan Eminen toimitusjohtaja Susanna Rantanen arvioi.

Vielä 10 vuotta sitten oli GPTW-tuloksilla Rantasen mukaan valtava vaikutus yritykselle.

– Sosiaalista mediaa ei vielä ollut ja työnantajabrändin rakentamisen merkityksen ymmärsi vasta harva. Nykyään työpaikoilla satsataan viihtyisiin työtiloihin ja yhdessä tekemiseen. Tusinassa alkaa olla enemmän kuin 13 samankaltaista yritystä.

Lakipalveluita tarjoava Fondia kuuluu GPTW-kilpailusta pois jättäytyneisiin yrityksiin ja lopettamista harkitsee myös terveyspalveluita tarjoava Heltti.

– GPTW-kilpailuun osallistumisen parasta antia on yrityskulttuurin kirjaaminen yksiin kansiin. En kuitenkaan pidä kilpailuun osallistumista vuodesta toiseen vaikuttavimpana tapana kerätä aitoa, palautetta yrityskulttuurin kehittämiseksi, yritysten perustajiin kuuluva Timo Lappi sanoo.

Rantasen mukaan henkilöstötyytyväisyyskyselyjen tärkeimpänä tekijänä pidetään nykyisin sitoutumisen mittaamista.

GPTW-kisoissa ovat menestyneet monet yritykset, joiden monimuotoisuusluvut ovat olemattomia. Modernissa yrityksessä mukaanottamisen kulttuuria pidetään olennaisena osana hyvää työpaikkaa. Tämä näkyy ennen kaikkea siten, että yrityksessä työskentelee eri sukupuolia ja kulttuureita edustavia ihmisiä, jotka kokevat työympäristönsä psykologisesti turvalliseksi.

Onhan meillä kivaa

– Osallistuminen kisaan tuli johdolta saatteella, jossa todettiin että "onhan meillä kivaa ja tuloksellista". Moni asia oli korjaamista vaille, mutta epäkohtiin ei puututtu, vaan korostettiin kilpailuun osallistumista", GPTW-kartoitukseen työntekijänä osallistunut Kaisa Tolonen kertoo.

– GPTW on mannekiinikisat, jonka kaltaisesta en kovasti perusta. Tärkeintä on keskittyä mittaamaan ja parantamaan niitä johtamisen alueita, jotka ovat yritykselle kulloinkin keskeisimpiä. Onneksi hyviä tutkimuksiin ja eri tieteenaloihin perustuvia henkilöstötutkimusmenetelmiä löytyy, teollisuuden laite- ja laitossuunnittelua tekevän Etteplanin pitkäaikainen henkilöstöjohtaja Outi-Maria Liedes sanoo.

– Tuskin moni julkisuudessa hehkutettu tutkimus on saanut tieteellistä tai muutakaan sertifiointia. Osa niistä toki perustuu käyttäytymistieteiden teoriaan ja tutkimuksiin, mutta moni tuntuu kovin kotikutoiselta, Liedes jatkaa.

Miten suhtaudutte kritiikkiin, Great Place to Work?

– Uskomme positiivisen esimerkin julkituomisen voimaan yhtenä yhteiskunnallista muutosta edistävänä voimana. Tutkimusta ei tehdä vain siihen osallistuville yrityksille, vaan listan ja yritysesimerkkien julkaisemisella on laajempi yhteiskuntaa palveleva tavoite. Benchmarking muihin tutkittuihin yrityksiin toimii teknisesti tärkeänä tulosten tulkinnan osana.

– Tutkimuksen tausta on dokumentoitu Rober Leveringin A Great Place to Work: What Makes Some Employers So Good - And Most So Bad -kirjassa. Kyseessä on laaja useita vuosia kestänyt kenttätutkimus, jossa malli parhaasta työpaikasta on luotu työntekijäsyvähaastatteluin ja ryhmäkeskusteluin kerätyn aineiston kautta. Mallin ja datan perusteella tuotetaan parhaat työpaikat -listojen lisäksi vuosittain useita yliopistotutkimuksia useissa eri maissa. Toteutetuista tutkimuksista tehdään vuosittain korrelaatioanalyysit, joita käytetään vahvistamaan väittämien validiteetti.

– Tutkimuksen toteutus rahoitetaan osallistumismaksuin. Maksun vastineeksi osallistuva yritys saa käyttöönsä kehitystyökalun. Asiantuntijapalvelun myyminen vapailla markkinoilla on normaalia liiketoimintaa. Listajulkisuutta ei ole mahdollista ostaa. Yrityksen pitää onnistua rakentamaan luottamukseen perustuva yrityskulttuuri. Vain ne 50 parasta yritystä julkaistaan, joiden työntekijät ovat antaneet parhaat arviot.

– Yrityksen johtamiskäytännöt kuvataan kulttuuriauditointidokumenttiin. Sen täyttäminen on erittäin opettavainen prosessi ja yritys saa siitä parhaan hyödyn irti silloin, kun se kokoaa tiimin, joka käy käytännöt läpi ja syventyy tämän prosessin ja tutkimustulosten myötä dialogiin organisaation oman työn vaikuttavuudesta. Näin opit jäävät yrityksen käyttöön, eivätkä kävele sen ovesta ulos.

– Vincit on viimeksi palkittu vuoden 2016 Suomen parhaat työpaikat -listalla. Tutkimukset toteutettiin vuoden 2015 puolella. Silloin työntekijät antoivat työpaikalleen huipputulokset. Meillä ei ole tuoretta luotettavaa dataa, jonka perusteella voisimme ottaa kantaa asiaan.

– GPTW käy maailmanlaajuisesti tänä vuonna läpi tutkimusmetodologiamme uudistuksen. Uusi määrittelymme on Great Place to Work for All. Tuloksissa huomioidaan tästä eteenpäin eri henkilöstöryhmien antamien tulosten yhdenmukaisuus. Jos kaksi yritystä saa saman kokonaistuloksen, paremman sijoituksen listalla ansaitsee se, jolla esimerkiksi naisten ja miesten tai johdon sekä työntekijöiden tulokset ovat lähempänä toisiaan.