Onko oireettomana mitään järkeä mennä koronatestiin? Voi paljastaa tartunnan, mutta antaa myös väärän negatiivisen – "Se tekee taudista niin salakavalan"

Koronavilkku piippaa ja työpaikoilla ja harrastuksissa raportoidaan sairastumisista, jotka johtavat altistuneiden kotikaranteeneihin.

Koronatestien määrä Suomessa on moninkertaistunut viime keväästä ja testauskapasiteettia on lisätty tuntuvasti. Useilla alueilla testeihin on kuitenkin jonoa ja tulosten saaminen kestää useamman päivän.

Lue myös: Korona, influenssa vai flunssa? Nämä oireet voivat viitata viheliäiseen tautiin – oireet ovat hyvin samankaltaisia

Silti monet altistuneet menevät testeihin ilman ainuttakaan koronavirukseen viittaavaa oiretta. Onko tässä mitään järkeä?

On järkeä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, ja selittää miksi.

– Me tiedämme, että virusta erittyy paljon jo pari päivää ennen kuin tartunnan saaneelle ihmiselle tulee mitään oireita. Iso osa infektioista on niin vähäoireista, ettei ihmiselle välttämättä edes tule oireita tai ne ovat niin lieviä, että niitä ei itse edes taudiksi ajattele, varsinkin nuorilla ihmisillä ja lapsilla.

– Kuitenkin tartunnan saanut vähäoireinen voi edelleen tartuttaa virusta muille, Nohynek perustelee. 

Lue myös: Hälyttikö Koronavilkku? Tätä kaikkea se kertoo ja tätä ei – 24 olennaista kysymystä ja vastausta Koronavilkun hälytyksestä

Mennäänkö testeihin liian herkästi?

Syksyllä koronatestejä on tehty paljon enemmän kuin keväällä ja siihen nähden tartuntaluvut vaikuttavat maallikon silmiin hyvin maltillisilta. Nohynekin mukaan näin myös on.

– Varsinkin nuorempien ikäryhmässä positiivisten osuus on todella alhainen.

Vastaus saa väkisinkin miettimään, hakeudutaanko testeihin siinä tapauksessa liian herkästi?

– Se riippuu siitä, miten liian herkästi määritellään. Ohjeet ovat, että altistuneena hakeudutaan testeihin.

– Tämä tietysti johtaa siihen, että kynnys mennä testeihin on matalalla, kun samaan aikaan kun esimerkiksi Koronavilkusta tulee hälytys, ihmisellä voi olla päällä joku muu virusinfektio ja vaikka sen aiheuttama nuha. Mutta se on meidän ohjeemme ja strategiamme.

Lue myös: Pääkaupunkiseudulla ryhdytään tunnistamaan riskiravintoloita ja maskisuositusta laajennetaan– THL:n johtaja: "Oikeasti voisi ottaa nyt järjen käteen"

Liian varhainen testi voin antaa "väärän" negatiivisen

Vaikka varhaisessa vaiheessa testaaminen ei ole turhaa, kasvaa taudin toteamisen mahdollisuus ajan kuluessa.

– Me tiedämme, että viruksen määrää mittaava PCR-testi on herkkä.

– Taudin itämisen näkökulmasta todennäköisyys sille, että tulos on negatiivinen tarttumishetkellä tai heti sen jälkeen on suuri. Ja toisaalta todennäköisyys sille, että testitulos on positiivinen neljän päivän kuluttua on paljon suurempi.

Milloin tartunta voi aikaisintaan näkyä testeissä?

– Pari päivää ennen oireiden alkua. PCR-testi poimii nimenomaan viruksen osasia eli viruksen eritystä pitää olla, jotta tartunnasta kertova PCR tulee positiiviseksi.

Oireettomana ei siis ole täysin turhaa mennä testeihin?

– Juuri näin.

Mikä sitten on vaihteluväli koronaviruksen aiheuttaman taudin itämisajassa?

– Vaihteluväli on muutamasta vuorokaudesta 14 vuorokauteen. Keskimäärin oireet alkavat 4-5 päivää altistuksesta.

– Mutta pitää muistaa, että tartunnan saanut voi olla tartuntavaarallinen jo ennen oireiden puhkeamista. Se tekee taudista niin salakavalan.