Nenäpolyyppi on nenän limakalvon pullistuma, jonka hoito voi vaatia jopa leikkausta.
Nenän tukkoisuus, alati jatkuva, kirkas nuha. Eikä mikään enää haise oikein miltään!
Kaikki nämä ovat tavallisia nenäpolyyppien aiheuttamia oireita. Nenäpolyyppi on nenän limakalvon pullistuma.
– Ei sitä kasvaimeksi oikein voi luokitella. Se on limakalvoa, joka suurenee, paksunee ja tekee ikään kuin pullistuman, joka sitten roikkuu nenässä, korva- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja dosentti Marie Lundberg kuvailee.
Lue myös: Miksi kurkku on kipeä? Tässä vaiheessa kannattaa suunnata lääkäriin
Polyyppi kasvaa seulalokeroista. Ne ovat sivuonteloita pään alueella.
– Seulalokeroita on pitkin kallonpohjaa silmien välissä. Sieltä polyypit tulevat, eli ne roikkuvat nenäontelon katossa. Jos ne ovat ihan valtavia, kyllä ne tulevat ihan nenän etuosaankin saakka, mutta aika harvoin niin isoja näkee.
Koska nenäpolypoosi on tulehduksellinen limakalvotauti, se elelee kaikilla nenän limakalvoilla, myös poskionteloissa, otsaontelossa ja kitaontelossa. Muualle kehoon polyypit eivät kuitenkaan vaella; esimerkiksi nieluun niitä ei voi kasvaa. Toisinaan pitkä, varrellinen polyyppi voi tosin ylettyä nenänieluun.
Katso myös: Miten tuoksuyliherkkyys ja allergia eroavat toisistaan? Juttu jatkuu videon alla.
1:22
"Emme tiedä mitään ulkoista tekijää, joka taudin laukaisisi"
Polyypit puhkeavat yleensä työikäisille. Nenäpolyyppi ei syrji, mutta osalla ihmisistä on suurempi riski niiden syntymiseen. Riskiä lisäävät esimerkiksi astma, allergiat ja kipulääkeyliherkkyys.
Miksi? Sitä ei tarkalleen tiedetä.
– Tiedämme, että nenäpolypoosi on tyypin 2 inflammatorinen tauti, joka liittyy eosinofiiliin, joka on siis valkosolu. Emme tiedä mitään ulkoista tekijää, joka taudin laukaisisi, Lundberg sanoo.
Nenäpolyyppeja on noin 2–4 prosentilla väestöstä. Kahdella kolmasosalla polyyppipotilaista on myös astma.
– Jos todetaan polyyppitauti, kannattaisi kyllä tutkia tuota astmaa, sitä usein on taustalla. Nämä voivat tulla eri järjestyksessäkin. Joillekin tulee astma ensin ja sitten kymmenen vuotta myöhemmin tulevat polyypit, tai toisinpäin.
Lue myös: Annukka joutui välttelemään koiria allergiansa vuoksi – apu löytyi siedätyshoidosta: "Tuntuu hullulta, että voin koskettaa koiraa"
Ilman välineitä polyyppeja ei näe – "Ne ovat sen verran taaempana ja ylempänä nenässä"
Polyyppi voi periaatteessa ilmaantua nenään aivan huomaamatta. Lopulta se kuitenkin aiheuttaa oireita, tavallisimmin nenän tukkoisuutta, limaisuutta ja hajuaistin alenemaa. Kasvoilla voi myös tuntua painetta.
– Todella harvalla nenän polyyppitauti on sattumalöydös ilman mitään oireita. Polyyppeja ei kuitenkaan itse oikein näe, ne ovat sen verran taaempana ja ylempänä nenässä, Lundberg sanoo.
Toisinaan polyypit ovat niin suuria, että normaalielämä hankaloituu. Hankalassa taudissa nenä on jatkuvasti sekä tukkoinen että limainen. Ihminen herää öisin flunssamaiseen oloon, jolloin unen laatu on mitä on.
Lue myös: Oireettomuus ei riitä! Näin kauan hengitystieinfektiosta pitää oikeasti toipua ennen kuin voi taas treenata
Kun hajuaisti ei toimi, ruokakaan ei maistu miltään. Ravintolassa käyminen tai viininmaistelu eivät huvita.
– Pilaantuneita ruokiakaan ei haista, eikä esimerkiksi savua. Sehän on vaaratilanne ja voi haitata työtä, jos on esimerkiksi kokki tai palopelastaja. Siinä saattaa työkykykin mennä. Kyllä hajuaisti vaikuttaa elämänlaatuun tosi paljon.
Tavallisesti polyypit havaitaan, kun ihminen menee lääkäriin valittamaan oireitaan. Totuus niiden taustalla selviää nenään kurkkaamalla.
– Ilman välineitä polyyppeja ei oikeastaan näe. Terveyskeskuslääkärikin voi katsoa nenään, mutta jos hän ei näe, meillä erityissairaanhoidossa voidaan tähystää. Vaihtoehtoisesti voi ottaa viipaleröntgenkuvan eli tietokonetomografian.
Kortisonisuihketta ei tarvitse pelätä: "Ei ole tiedossa oleva olevia sivuvaikutuksia"
Jos polyyppeja nenästä löytyy, alkaa porrastettu hoito. Aluksi kokeillaan, tehoaisiko kortisonisumute.
– Ensisijainen hoito on sumute, ja lisäksi nenää pitäisi huudella keittosuolaliuoksella, koska se on aika limainen. Ensin huudellaan limaa pois niin, että kortisonisuihke menee oikeasti limakalvolle asti eikä jää vain lillumaan paksun liman päälle, Lundberg sanoo.
Koska kortisoni kuivattaa nenää, kaveriksi pitää yleensä ottaa jonkinlainen kosteuttava suihke.
Katso myös: Kössi- ja Lucky voivat oppia haistamaan ihmisten syövät. Juttu jatkuu videon alla.
3:18
Hoitamalla hyvin astman ja allergiat, jos niitä on, voi lieventää myös nenäpolyyppien aiheuttamia oireita. Mikäli suihke ei tehoa tai polyyppitilanne on paha, voidaan käyttää kortisonitabletteja.
– Lyhyt 5–7 päivän kuuri suun kautta tablettina. Näitä voi pahenemisvaiheissa antaa, tai jos on tosi isot polyypit, joiden kanssa ei oikein pärjää.
Toisin kuin suihkeella, kortisonitableteilla on paljon erilaisia sivuvaikutuksia.
– Kortisonisuihketta käytetään pitkäaikaisesti, ja moni pelkää sitä tosi paljon, mutta nämä suihkeet ovat vaarattomia. Niillä ei ole tiedossa oleva olevia sivuvaikutuksia. Kun puhutaan kortisonista ja sanotaan "sitä ei voi käyttää pitkäaikaisesti", puhutaan tableteista, Lundberg korostaa.
– Tabletteja ei siksi kovin usein haluta antaa. Nenänsisäistä suihkekortisonia voi kyllä käyttää pitkään ja se on niin pieni annos verrattuna tablettiin, että se on tämänhetkisen tiedon mukaan vaaratonta. Eli sitä ei tarvitse pelätä.
Lue myös: Korona ja hinkuyskä leviävät Suomessa – miten taudit erottaa toisistaan?
Jos suihkeet ja tabletitkin pettävät, seuraava askel nenäsumutteiden oheen on leikkaus.
– Leikkauksella saadaan ontelot puhtaiksi. Avataan kaikki sivuontelot, joista polyypit pursuavat, jolloin myös lääkkeet menevät paremmin perille. Tätä hoitosykliä voidaan sitten pyöriä muutama kierros. Jos siitäkään ei ole riittävästi apua, vielä on olemassa biologisia lääkkeitä.
Biologiset lääkkeet saatiin käyttöön viitisen vuotta sitten. Ne pistetään ihon alle. Teho on kova, ja niin on hintakin.
– Biologisille lääkkeille on tietyt kriteerit, jotka potilaan pitää täyttää. Ainoastaan todella hankalat polyypit hoidetaan niillä.
Leikkauksellakin poistetut polyypit voivat kasvaa takaisin
Hoitojen jälkeen polyypit voivat uusia. Toisille leikkauksellakin poistetut polyypit kasvavat puolessa vuodessa takaisin. Voi myös olla, että ne katoavat eivätkä enää palaa.
– Sitäkään ei oikein tiedetä, keitä ovat juuri ne potilaat, joille polyypit tulevat takaisin. Jos on paljon riskitekijöitä, todennäköisyys sille, että ne tulevat takaisin, on suurempi. Suurimmalle osalle tulee kyllä uusia polyyppeja, mutta niitä saattaa olla vähän ja ihminen pärjää kuitenkin ihan hyvin. Ne eivät välttämättä vaikuta elämänlaatuun.
Hoitokin on oireriippuvaista: jos polyypit eivät vaivaa ollenkaan, kortisonisuihketta ei välttämättä tarvitse käyttää.
– Jos esimerkiksi vertaa astmaan, joka on periaatteessa sama tauti mutta keuhkoissa, niin astmakohtaukseenhan voi kuolla. Nenäpolypoosiin ei. Jos pärjää ilman suihketta ja vähillä oireilla, niin ei kukaan pakota käyttämään suihketta. Toki, jos on oireita, sitä kannattaa käyttää.
Suurin osa käyttää lääkettä vuosikausia. Ikä voi tuoda armahduksen, sillä tauti voi rauhoittua itsekseen, kun ikää tulee lisää.
– Esimerkiksi seitsemänkympin jälkeen voi voida vähentää tai harventaa, jopa lopettaa lääkkeen. Toki, jos nenäpolypoosi puhkeaa kolmekymppiselle, onhan siihen sitten 40 vuotta. Se on pitkä aika.
Katso myös: Kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa – tästä tunnistat huolestuttavan kuorsauksen
6:28