Onko krapulanestolääkkeistä oikeasti apua? Darran oireillakin tärkeä tehtävä

Onko krapulan estoon taikalääkettä vai onko ainut ratkaisu juoda vähemmän? Erikoislääkäri Kaarlo Simojoki arvioi darran välttämiseen käytettyjen pillereiden tehon 3:40
MTV kysyi lääkäriltä, onko krapulan estoon taikalääkettä. Katso Kaarlo Simojoen vastaukset videolta.

Onko krapulan estoon taikalääkettä vai onko ainut ratkaisu juoda vähemmän? Erikoislääkäri Kaarlo Simojoki arvioi darran välttämiseen käytettyjen pillereiden ja laastareiden tehon.

Paras tapa estää krapula on juoda vähemmän alkoholia, mutta skumpanhuuruisissa vappuhulinoissa tämä pomminvarma keino saattaa unohtua. Markkinoilta löytyy kuitenkin erinäisiä valmisteita, kuten pillereitä ja laastareita, joiden käytön luvataan tekevän kostean illan jälkeisestä olosta siedättävämmän.

Krapulanestolääkkeiden sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden väitetään palauttavan elimistöstä alkoholin käytön seurauksena kadonneita ravintoaineita. Valmisteissa on monesti aminohappoa l-kysetiiniä, jonka sanotaan tekevän alkoholin aineenvaihduntatuote asetaldehydistä vaarattoman yhdisteen.

Kyseisen aminohapon vaikutuksia krapulaoireisiin on tutkittu Suomessa. Ravintolisää myyvän yrityksen rahoittamassa pienessä tutkimuksessa havaittiin, että ryyppäämisen aikana otetut tabletit helpottivat seuraavana aamuna koettua päänsärkyä, pahoinvointia, stressiä ja ahdistusta.

Onko krapulanestolääkkeistä oikeasti apua? Yllä olevalla videolla päihdelääketieteen erikoislääkäri Kaarlo Simojoki arvioi valmisteiden tehoa.

Krapulassa elimistö palautuu juomisesta

Krapula on monen osatekijän summa, päihdelääketieteen erikoislääkäri Kaarlo Simojoki kertoo. Taustalla vaikuttavat muun muassa nestehukka, energiavaje ja asetaldehydi, mutta suurin merkitys on aivojen hermosoluilla.

– Elimistö tottuu hyvin nopeasti siihen, että alkoholia juodaan, ja alkaa jo siinä samassa hetkessä suojautumaan myrkylliseltä alkoholilta muuttamalla toimintaansa. Kun alkoholin käyttö loppuu, tämän purku eli paluu normaalitilaan koetaan krapulana, Simojoki selittää.

Krapulan virallinen nimi onkin alkoholivieroitusoireyhtymä. Vieroitusoireet ilmenevät yleensä 4–12 tuntia juomisen lopettamisesta ja ovat voimakkaimmillaan päivän tai kaksi sen jälkeen.

Elimistön palautuminen kosteasta illasta tarkoittaa usein esimerkiksi pahoinvointia, päänsärkyä, hikoilua, vapinaa, sykkeen kohoamista, unettomuutta ja ahdistuneisuutta. Merkittävin vaikutus krapulan voimakkuuteen on juodun alkoholin määrällä. Illan aikana juotu vesi voikin auttaa paitsi nesteytyksen vuoksi myös siksi, että välivedellä täytettyyn vatsaan mahtuu vähemmän viinaa.

Krapulan hoito – milloin lääkäriin?

Simojoki muistuttaa, että krapulaoireilla on tärkeä tehtävä. Huono olo muistuttaa ihmistä alkoholin haitoista. Jos jarrua ei olisi, todennäköisesti suurempi osa ihmisistä joisi itsensä hengiltä.

– Ajattelen vähän näin, että kun on kerta juonut, niin on syytä sitten kärsiä ne krapulaoireet myöskin.

Jos oireet ovat kovin vakavat ja esiintyy esimerkiksi rankkaa oksentelua tai tajunnan tason häiriöitä, suosittelee Simojoki ihmistä hakeutumaan terveydenhuoltoon. Pitkään kestäneen runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta voi seurata pahimmillaan juoppohulluutta, joka on hengenvaarallinen tila.

Lievempää kärsimystä voi helpottaa pitämällä huolta hyvästä nesteytyksestä eli juomalla vettä, syömällä mielitekojen mukaan, liikkumalla rauhallisesti ja pitämällä kehon lämpimänä. Päänsärkyyn voi ottaa tulehduskipulääkettä.

– Sillä se vointi ehkä parhaiten helpottaa, Simojoki toteaa.

Juttu on uusinta huhtikuulta 2022.

Pakastepizza voi pelastaa kankean aamun. Katso alla olevalta videolta, miten paistat kaksi pizzaa yhdellä pellillä!

Lue myös:

    Uusimmat