STTK järjesti tällä viikolla jo perinteeksi muodostuneen talouspoliittisen seminaarin. Kiitos professori Sixten Korkmanin sekä aktiivisen paneelin saimme aikaan vilkasta ja monipuolista keskustelua verotuksesta.
Tästä on hyvä lähteä kulkemaan kohti verovaaleja – totean näin, sillä mielestäni verotus on aina yksi eduskuntavaalien kärkiteemoista.
STTK pitää tärkeänä, että veropohja on laaja. Perustelu on se, että laajuus mahdollistaa kohtuulliset verokannat. Kun vaalien jälkeinenkin hallitus on edelleen heikentyvien talous- ja työllisyyskehitysten armoilla, verotuksen kokonaistason alentaminen ei ole realistista.
Verotuksen painopisteet sen sijaan on mietittävä uusiksi. STTK:lle tärkeää on työn kunnioitus, ja toisinpäin ajateltuna verotuksella on kunnioitettava työn tekemistä. Siksi ensi vaalikaudella palkkatyön verotusta pitää lievästi keventää erityisesti pieni- ja keskituloisilla.
Esitin seminaarissa, että uuden hallituksen pitäisi selvittää mahdollisuudet palauttaa varallisuusvero. Perusteluni lähtevät paljon puhutuista verotuksen dynaamisista vaikutuksista.
”Laiska pääoma” ei tuota. Jos varallisuusvero palautettaisiin, pääoma pakotettaisiin hakemaan aktiivisempia tuottoja, mikä puolestaan virkistäisi kasvua ja työllisyyttä.
Ajatus varallisuusveron palauttamisesta ei tietenkään ilahduta kaikkia, onhan verotus aina myös ideologinen asia.
Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja ehättikin jo ampua esitykseni alas väittäen, että poisto kannustaisi siirtämään omaisuutta veroilta ulottumattomiin. Kataja lehtihaastattelussa kuitenkin jakoi ajatukseni laiskan pääoman aktivoimisen tarpeesta. Keskustelu siis jatkukoon.
Verotuksen on aina oltava oikeudenmukaista ja otettava huomioon ihmisten erilainen veronmaksukyky. Voimakkaat tulo- ja varallisuuserot ovat tutkimustenkin perusteella kasvun hidaste. Varallisuusvero sisältää ajatuksen, että on varallisuutta. Varatonta ei voi verottaa.
Varallisuusveron kautta kertyvää tuottoa voitaisiin käyttää esimerkiksi työnteon kannusteiden parantamiseen. Yrityksiä, jotka käyttävät voitot uuteen kasvuun ja sen kautta työpaikkojen luomiseen, olisi viisautta tukea verohelpotuksin.
On hyvin muodikasta puhua verosuunnittelusta, joskin kompasteluakin asian tiimoilta on saatu havaita. Torjumalla aggressiivista verosuunnittelua on mahdollista saada lisää verotuloja Suomelle.
Tässä työssä ei riitä, että toimitaan vain kotimaassa vaan aggressiota on torjuttava koko EU:n tasolla. Myös harmaan talouden torjuntaa on jatkettava Suomen omin toimin ja yhteisin EU-ponnisteluin.
Mutta mitä on pieni- ja keskituloisen Matin ja Liisan verosuunnittelu? Viime päivinä se on ollut jännitystä siitä, tuleeko mätkyjä vai palautusta. Jos mätkyjä, on pitänyt istua keittiön pöydän ääreen miettimään, mistä nipistetään. Jos palautusta, joululahjat on ehkä pelastettu.
Olen pitkään ollut huolissani keskituloisen suomalaisen palkansaajan ostovoimasta. Kuntaverot ja sosiaaliturvamaksujen nousu kiristävät edelleen työn kokonaisverotusta. Erilaiset välilliset verot kuten energiaan, asumiseen tai liikkumiseen rätkäistyt verot syövät lisää euroja lompakosta. Yle-veroa on maksettava, vaikka silmä kiintyisi MTV:n kanaville.
Matti ja Liisa – mutta myös yritykset – ovat kuluvalla vaalikaudella olleet kovin tempoilevan veropolitiikan kärsijöitä. Uudelta hallitukselta on lupa odottaa johdonmukaisuutta ja ennen kaikkea ennustettavuutta.
Se koituisi Suomen, suomalaisten yritysten, investointeja tänne harkitsevien ja työtä tekevien kansalaisten eduksi.
Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja