Marin ja Orpo kiistelivät koulutussatsausten kohdentamisesta Ylen vaalitentissä – Marin: "Eivät nuoret pärjää peruskoulupohjalla"

Puoluejohtajat olivat Ylen vaalikeskustelussa halukkaita satsaamaan koulutuksen laatuun, mutta painotukset satsausten kohdentamisesta vaihtelivat etenkin hallituspuolueiden ja opposition välillä.

Kokoomuksen Petteri Orpo moitti hallituksen käyttävän rahaa väärään kohtaan eli oppimispolun loppupäähän, kun se on päättänyt pidentää oppivelvollisuutta.

Hän sanoi kokoomuksen haluavan panostaa perusopetuksen vahvistamiseen ja aivan erityisesti varhaisiin vuosiin, sillä hänen mukaansa kaksivuotisella puolipäiväisellä maksuttomalla varhaiskasvatuksella voitaisiin auttaa monta koulunkäynnin aloittajaa.

–  Kun ne ongelmat tulevat ja ovat ratkottavissa siellä alkupäässä. Eli rahat ja resurssit varhaisiin vuosiin ja siihen varsinaiseen perusopetukseen, Orpo opasti.

SDP:n Sanna Marin torjui moitteet ja sanoi viime hallituksen leikanneen kokoomuslaisen opetusministerin johdolla nimenomaan varhaisista vuosista.

Hän sanoi tämän hallituksen muun muassa palauttaneen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen kaikille lapsille, panostaneen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä vahvistaneen perusopetuksen rahoitusta. Orpon kritiikkiä oppivelvollisuuden pidentämisestä hän ei niellyt.

–  Olen hyvin eri mieltä tästä kritiikistä, mitä tulee oppivelvollisuuden laajentamiseen. Kun me katsomme nykyisiä, saati tulevaisuuden työmarkkinoita, eivät meidän nuoremme pärjää pelkällä peruskoulupohjalla, Marin sanoi.

"Erityistarpeisille lapsille tukea"

Myös kristillisdemokraattien Sari Essayah sanoi opettajien ihmettelevän, miksi hallitus kaataa rahaa oppivelvollisuusuudistukseen, kun pitäisi saada kiinni koronan takia revenneitä oppimiseroja.

–  Tällä hetkellä tarvittaisiin erityistarpeisille lapsille tukea. Olisi tärkeää pystyä lisäämään pienryhmäopetusta, ja niissä kouluissa, joissa inkluusiomalli on käytössä, tarvittaisiin lisää kouluavustajia, Essayah luetteli.

Myös Liike Nytin Harry Harkimo katsoi, ettei oppivelvollisuusuudistuksen ajoitus ole kohdallaan.

RKP:n Anna-Maja Henriksson sanoi oppivelvollisuusuudistuksen olevan varmasti pelastus vaikkapa monelle yksinhuoltajaäidille, jonka lapset pystyvät käymään lukion tai ammattikoulun.

–  Kun peruskoulu otettiin käyttöön, niin silloin sitä vastustettiin. Vastustaako joku tänä päivänä peruskoulua? Ei vastusta, Henriksson sanoi.

Orpo kiitti hallitusta

Eroavaisuuksia löytyi myös näkemyksissä siitä, millä tavalla koulujen ja oppimistulosten eriarvoistumiseen tulisi puuttua.

Vasemmistoliiton Li Andersson nosti esiin huolta siitä, että koko Suomessa perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut.

–  Tämä on iso haaste suomalaiselle hyvinvointivaltiolle, koska kyllä meidän lupaus on ollut se, että meidän yhteinen loistava, laadukas peruskoulu myös nostaa kaikkia lapsia ja tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Anderssonin mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta pitäisi nostaa ja kaupungeissa tukea kouluja, jotka sijaitsevat korkeamman työttömyyden alueilla.

Myös Orpo intoutui kiittämään hallitusta tasa-arvorahasta, jolla tasoitetaan koulujen välisiä eroja.

Halla-aho syytti maahanmuuttoa

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho näki oppilaiden väliseen eriytymiseen yhtenä syynä niin sanottua perinteistä pänttäämistä väheksyneet opetuksen uudistukset. Alueellisen eriytymisen syynä hän piti maahanmuuttoa.

–  Ainoa keino pysäyttää segregaatiokehitys on torjua sellaista maahanmuuttoa, joka aiheuttaa segregaatiota, Halla-aho sanoi.

Vihreiden Maria Ohisalo tenttasi Halla-aholta, miten näkemys sopii yhteen sen kanssa, että tutkimusten mukaan tasa-arvoraha auttaa erityisesti kantasuomalaisia poikia.

Keskustan Annika Saarikko painotti, että koulusta ei voida puhua erillisenä elämän saarekkeena, vaan myös kotitausta ja perheiden jaksaminen vaikuttaa koulussa pärjäämiseen.

–  Minä en myöskään halua, että me viestitämme aikuisina yhdellekään lapselle tässä maassa, että kotitausta tai ihonväri vaikuttaa niin, että me voisimme sanoa hänelle, että sinä et ole tervetullut. Minä en halua sellaista Suomea, Saarikko sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja