SuomiAreenan keskiviikkoisen puoluepäivän paneelissa puoluesihteerit vastaavat kutkuttaviin Suomen Nato-jäsenyyden ja kiihtyvän presidenttikisan avainkysymyksiin.
Ennen keskustelua presidentinvaaleista, Porin paneelilavan sohvilla istuvat puoluesihteerit Antton Rönnholm (sd.), Juhani Klemetti (liik.) ja Kristiina Kokko (kok.) puivat viime viikonlopun tapahtumia Venäjällä.
Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että juhannuksena puhjennut, huolestuttava tilanne oli hyvin epäselvä ja ennalta arvaamaton.
– Varmaan tähänkään mennessä kukaan ei tiedä, mitä on tapahtunut. Kai se tuosta itänaapurista on opittu, että valtaosa asioista ei ole sitä, miltä ne näyttää – ja mihin tämä johtaa, se tullee nähtäväksi, Rönnholm pohtii.
– Kaksijakoiset tunteet – ensinnäkin se, miten tämä vaikuttaa Suomen turvallisuuteen, ja sitten siinä oli myös pieni toiveikas ajatus siitä, että saataisiinko tämä Putinin hirmuhallinto nyt pois vallasta, ja minkälaiset vaikutukset sillä olisi Ukrainan sotaan, Klemetti vastaa.
Wagner-joukkojen kapina tyrehtyi melko yllättäen saman päivän iltana, ja jälkipuinti sen vaiheista ja seuraamuksista käy kuumana edelleen. Oliko tällä lopulta mitään vaikutusta?
– Kun nämä tahot kilpailevat siellä keskenään, niin näyttää siltä, ettei presidentin ja keskushallinnon valta ainakaan vahvistumaan päin ole, Rönnholm toteaa.
Lue myös: Kestääkö hallitus? Näin äänestivät SDP:n ja Liike Nytin puoluesihteerit – "Nyt on tarpeeksi syöty kampaviinereitä"
Mitä sitten, jos vallankumous tapahtuisi? Liike Nytin Klemetti arvioi paineiden Venäjän johdossa kasvavan jo ihan heikon sotamenestyksen vuoksi. Tämä luo uhkakuvia, hän toteaa.
– Puhutaan yhä enemmän ydinaseista, Wagner on siirtynyt Valko-Venäjälle, sinne on lähetetty ydinaseita, meillä on ydinvoimalakysymys Ukrainan sisällä… Sitten tietenkin se, mitä koko Venäjän yhteiskunnalle tapahtuu – jos meillä on monen miljoonan kaupunki, Pietari, tuossa rajan läheisyydessä, tulisiko sieltä pakolaisvyöry kenties Suomeen. Tässä on monia kysymyksiä, joihin on varauduttava ennakkoon.
Sdp:n Rönnholm muistuttaa Sanna Marinin (sd.) johtaman viime hallituksen raja-aitahankkeesta, jonka myötä aitaa on jo alettu rakentaa.
Historian saatossa kumouksilla Venäjällä on ollut suuri vaikutus myös Suomeen, hän toteaa. Jos kumous tapahtuisi nyt, voisi seurakset olla positiivisiakin.
– Ukrainan sota saattaisi loppua, jos jotain radikaalia tapahtuisi, ja pitkällä aikavälillä meidän maiden suhteetkin voisivat parantua, mikä tietysti olisi hieno juttu, Rönnholm kuvailee.
– Emme saa jäädä laakereillemme lepäämään, vaikka tämä varautumisen tila Suomessa onkin varsin hyvä, Kokko huomauttaa.
Lue myös: Oppositio tylyttää: Orpon hallitus kohtelee kaltoin heikoimmassa asemassa olevia – "Emme olisi jättäneet heitä pulaan"
Millainen Nato-maa Suomesta tulee?
Kokoomuksen Kokko näkee Suomen aktiivisena ja täysvaltaisena Naton jäsenmaana. Suoraa linjavetoa puolueen kannasta ydinaseiden tai tukikohtien sijoittamisesta Suomeen hän välttelee.
– Sanotaan näin, että kokoomus on pyrkinyt siihen, ettemme rajaa ennalta mitään pois, mutta täytyy muistaa, ettei meille mitään erityisiä tukikohtia tai muita erityisiä asioita ole sillä tavalla ”ota tai jätä” -tilanteessa esitetty.
Rönnholm toteaa Kokon tapaan, että jäsenyys muovautuu tulevien hallituskausien aikana.
– Se ei ehkä ole sitten Suomen päätös, mitä tänne sijoitettaisiin. Ydinaseiden osalta olisin kyllä erittäin varovainen – me olemme tehneet yli 50 vuotta, ylikin, maailmassa töitä sen eteen, että tätä varustelua vähennettäisiin, ja tämän tyyppiset joukkotuhoaseet ovat sellaisia, että varmasti ei olla haluamassa niitä meidän maaperälle. Pitäisi pyrkiä toiseen suuntaan.
Lue myös: Hallitusohjelmaan on "jemmattu" veropommi: Tuntuu kukkarossa, asui sitten omistusasunnossa tai vuokralla
Presidentinvaalit: eikö riitä ehdokkaita?
Liike Nytin presidenttiehdokkaaksi on jo ilmoittautunut kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.
Miksi kokoomuksen ja demareiden ehdokasta ei tunnu löytyvän? Kokko vakuuttaa, että puolueella on "todella monta" hyvää vaihtoehtoa – ehdokkaan asettamista on vain viivyttänyt ensin vaalikevät ja sen jälkeen hallitusneuvottelut.
– Viimeistään, kun syyskausi alkaa, meillä on ehdokas, Kokko lupaa.
Ulkopoliittisen instituutin johtajaa, puoluepoliittisesti vielä sitoutumatonta Mika Aaltolaa on eri yhteyksissä soviteltu kokoomuksen ehdokkaaksi. Lähteekö hän?
– Tässä vaiheessa ei ole ketään suljettu pois eikä kukaan ole ohi muiden – kaikki tiet ovat auki, Kokko toteaa hymähtäen.
Lue myös: Mika Aaltola presidentinvaaleista: Yhteiskunnassa puutetta näkemyksestä – "Jos se kiinnostaa, sitten lähden kisaan"
Rönnholmin mukaan SDP:llä on ”varteenotettavia ehdokkaita”, ja ehdokas tullaan hänen mukaansa todennäköisesti asettamaan syksyn puoluevaltuustossa, marraskuun aikana.
Presidentti on ennen kaikkea Suomessa arvojohtaja, Klemetti sanoo. Tämä arvojohtajuus tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että presidentti käyttää puheenvuoroja ja ottaa kantaa yhteiskunnassa isoihin asioihin – esimerkiksi Klemetin mainitsemaan nuorten hyvinvoinnin heikkenemiseen.
– Meillä ei ole ollut sen osalta johtajuutta tarpeeksi. Presidentti voisi olla sellainen, joka ottaa johtajuutta siitä ja potkisi myös poliitikkoja tekemään asioita.
Katso koko keskustelu aurinkoiselta Porin paneelilavalta jutun ylälaidan videolta!