Oletko tunnontarkka ja sosiaalinen? Näin se vaikuttaa aivoihisi – tämä persoonallisuuden piirre puolestaan on riski

28849106
Tietyt persoonallisuuden piirteet saattavat vaikuttaa kognitiiviseen heikkenemiseen myöhemmällä iällä. COLOURBOX

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Maria Aarnio

    maria.aarnio(at)mtv.fi

    Ekstroverttiys ja sosiaalisuus voisivat jopa lykätä dementiaa vuodella, paljastaa tutkimus.

    Oletko tunnontarkka ekstrovertti? Se on hyvä asia, paljastaa tutkimus!  Tietyt persoonallisuuden piirteet saattavat tutkimuksen mukaan vaikuttaa kognitiiviseen heikkenemiseen myöhemmällä iällä, kertoo CNN.

    – Persoonallisuuspiirteet tuottavat melko kestäviä ajattelun ja käyttäytymisen kaavoja, jotka voivat kumulatiivisesti vaikuttaa siihen, miten sitoutunut ihminen on terveisiin tai epäterveisiin toimintamalleihin ja ajatusmalleihin elämänsä aikana, tutkimusta tehnyt Tomiko Yoneda Kanadan Victorian yliopistosta kuvasi.

    Tutkimuksessa havainnoitiin tunnollisuuden, ulospäinsuuntautuvuuden ja neuroottisuuden vaikutuksia

    Koko elämän aikana kerääntyneet kokemukset voisivat vaikuttaa siihen, miten altis ihminen on tietyille sairauksille tai häiriöille, kuten lievälle kognitiivisten kykyjen heikkenemiselle. Ne voisivat myös vaikuttaa yksilöllisiin eroihin kyvyssä kestää iän mukanaan tuomia neurologisia muutoksia. 

    Tutkimuksessa analysoitiin noin 2000 ihmisen persoonapiirteitä. Henkilöt osallistuivat tutkimusprojektiin, joka alkoi jo 1997 ja jatkuu edelleen.

    Tutkimuksessa havainnoitiin tunnollisuuden, ulospäinsuuntautuvuuden ja neuroottisuuden vaikutuksia siihen, miten ihmiset kestivät kognitiivisten toimintojen heikkenemistä myöhemmällä iällä.

    Tunnollisilla ihmisillä oli enemmän itsekuria, he olivat organisoituneita ja päämääräsuuntautuneita. Ekstrovertit sen sijaan olivat innoissaan elämästä ja usein itsevarmoja ja seurallisia.

    Neuroottisuuteen taipuvaiset ihmiset olivat tunnetasoltaan epävakaampia ja heillä oli taipumusta ahdistukseen, masennukseen, itse-epäilyksiin ja tunteiden heittelehtimiseen.

    Katso myös: Moni oppii jo lapsena suojaamaan itseään elämän kolhuilta – siitä kuitenkin voi olla myöhemmin haittaa: "Voi kääntyä itseä vastaan". Juttu jatkuu videon alla.

    Moni oppii jo lapsena suojaamaan itseään elämän kolhuilta – voikin myöhemmin olla haittaa:"Se, mikä on aikaisemmin suojannut, voi kääntyä itseä vastaan" 2:23

    Tunnollisilla ja hyvin vähän neuroottisilla riski oli pienempi

    Jos ihminen oli hyvin tunnollinen tai hänellä oli hyvin vähän neuroottisia piirteitä, kognitiivisia häiriöitä kehittyi tutkimusaikana huomattavasti epätodennäköisemmin.

    Yonedan mukaan jokainen kuusi lisäpistettä tunnollisuustaulukossa vähensi lievän kognitiivisen häiriön riskiä 22 prosenttia. Ekstroverttiys ja sosiaalisuus saattoivat jopa lykätä dementiaa vuodella. Ne myös lisäsivät kykyä toipua lievästä kognitiivisesta häiriöstä.

    Jos neuroottisuuden taso nousi, nousi myös riski kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen. Yonedan mukaan seitsemän lisäpistettä neurottisuusasteikolla lisäsi riskiä 12 prosenttia. Taulukoissa saattoi saada 0–48 pistettä.

    Piirteiden ja elämän pituuden välillä ei ollut yhteyttä. Yoneda huomauttaa, että tutkimuksen osanottajat olivat lähinnä valkoihoisia ja naisia. He olivat myös korkeasti koulutettuja. Tulevissa tutkimuksissa pitäisikin kerätä monipuolisempi ryhmä koehenkilöitä.

    Tutkimus julkaistiin Journal of Personality and Social Psychologyssa.

    Katso myös: Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo:

    Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo:"Ei tarvitse pyrkiä pois" 1:57

    Lue lisää aiheesta:
    Muistisairaudet Sairaudet ja taudit Mielenhallinta Terveys ja hyvinvointi Lifestyle

     

    Lue myös:
      Kirsikoita pöydällä olevan lautasen päällä ja sen ympärillä

      Uusimmat

      •