Havainnot harvinaisena pidetystä jättietanasta ovat lisääntyneet. Ihmisille ja puutarhoille harmiton etana voi nimensä mukaan kasvaa jopa 20 senttimetrin mittaiseksi.
Jo kertaalleen kadonneeksi luultu jättietana yllättää kenet tahansa ulkomuodollaan. Ruotsalaiset ovat nimenneet sen osuvasti pantterietanaksi, sillä nilviäisen pinnankuvio on kuin leopardilla. Projektitutkija Anne Koivunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Helsingistä kertoo, että jättietana viihtyy samoilla alueilla ihmisten kanssa.
– Sitä on pidetty harvinaisena ja jossain vaiheessa kuviteltiin, että se on kokonaan hävinnyt Suomesta, Koivunen kertoo.
Nyt jättietanasta on tehty havaintoja Turussa, Helsingissä, Raumalla, Keravalla ja Tampereella. Helsingissä jättietanoita on nähty etenkin Hietaniemessä.
Jättietana on hyödyllinen erakko
Koivunen kertoo, että yleensä jättietana on yksin vaeltava erakko mutta lohjalaisen omakotitalon pihalle etanoita oli ilmestynyt poikkeuksellisesti useamman yksilön joukko. Jättietana ei kuitenkaan tuhoa puutarhaa toisin kuin espanjansiruetana, joka on haitallinen tuholainen. Jättietanan ravintoa on pääasiassa kuollut kasviaines ja raadot, kuten useilla muillakin etanoilla ja kotiloilla.
Jättietanaa ei pitäisi hävittää sillä siitä voi olla kotipuutarhurille jopa hyötyä. Koivunen kertoo kiinnostavasta norjalaisesta tutkimuksesta, joka on osoittanut jättietanan aggressiivisuuden espanjansiruetanaa kohtaan.
– Jos jättietanoita on puutarhassa, niin se ei välttämättä ole huono asia, sillä tutkimuksen mukaan ne syövät ainakin espanjansiruetanoiden munia mutta saattavat myös ajaa massoina esiintyvät espanjansiruetanat pois.
Jättietanasta kaivataan lisätietoa
Harmiton jättietana sekoitetaan helposti läheistä sukua olevaan ukkoetanaan. Koivunen sanoo, että Suomessa jättietanasta tiedetään vielä vähän ja lisätietoa otetaan mielellään vastaan.
– Suomen oloissa jättietana voi lisääntyä useamman kerran kesän aikana. Aikuiset yksilöt menehtyvät usein syksynä, mutta munina tai nuorina yksilöinä ne voivat selvitä talven yli. Yleensä jättietana elää noin vuoden.
Kuvallisia havaintoja jättietanasta voi lähettää projektitutkija Anne Koivuselle osoitteeseen anne.koivunen@helsinki.fi.
Mari Mäkinen / MTV3
Kuva: Hannele Lampela / MTV3