Kati Hakkarainen näki torstaina iltalenkillä erikoisen tilanteen, joka osoittautui etanoiden joukkomässäjäisiksi. Limaiset otukset rouskuttivat kävelytiellä hyvällä ruokahalulla lajitoveriaan.
Kesäinen luonto tarjoaa kiehtovia, mutta ei aina järin miellyttäviä elämyksiä.
Jyväskyläläinen Kati Hakkarainen näki iltalenkillä torstaina kävelytiellä kaksi isoa ja vaaleaa ja kaksi pienempää ja tummempaa pötköä, jotka olivat kerääntyneet maahan liiskaantuneen kasvin tai hyönteisen äärelle.
Ojanpientareella otuksia oli hänen mukaansa vielä kymmeniä ja kymmeniä.
Hakkarainen laittoi kuvan tilanteesta Facebookin Kysy luonnosta -sivustolle, jossa alkoi vilkas keskustelu aiheesta.
Kävi ilmi, että Hakkaraisen kuvaamat nilviäiset olivat mitä ilmeisimmin espanjansiruetanoita, jotka olivat syömässä lajitoveriaan.
Espanjansiruetana on Suomessa haitallinen vieraslaji. Sitä kutsutaan myös tappajaetanaksi sen kannibaalitaipumuksen takia.
Kati Hakkarainen näki iltalenkillä Jyväskylässä kävelytiellä kaksi isoa ja vaaleaa ja kaksi pienempää ja tummempaa pötköä, jotka olivat kerääntyneet maahan liiskaantuneen kasvin tai hyönteisen äärelle.
Lue myös: Ankat voivat pitää haitallisen vieraslajin kurissa
"Saavat aikamoista tuhoa aikaiseksi" – löytyykö sinunkin pihaltasi näitä kutsumattomia vieraita?
Tee nämä muutamat perusasiat puutarhassasi nyt – säästyt monelta harmilta: "Keväällä harmittaa, jos..."
Kannibaalius kannattaa
Vaikka voisi ajatella, että vieraslajin into syödä omiaan vähentäisi näppärästi niiden määrää, näin ei ole. Päinvastoin niiden määrä lisääntyy, koska ravitsevaa syötävää on saatavilla helposti.
Siksi vieraslajietana olisi viranomaistenkin mukaan paitsi tapettava myös tuhottava esimerkiksi viemällä se muovipussissa roska-astiaan.
– Espanjansiruetana on kannibaali vieraalta maalta. Siksi sitä ei pidä tappaa liiskaamalla maahan, koska kaverit tulee herkuttelemaan sen kuolleen ruumiilla. Kaikki tapetut espanjansiruetanat (on vietävä) poltettaviin jätteisiin, yksi Hakkaraisen Facebook-päivityksen kommentoijista neuvoo.
Yksi kirjoittaja ehdottaa ottamaan kävelylenkille mukaan kertakäyttöhansikkaat ja muovipussin vierasetanoiden torjumiseksi. Yhden kommentoijan mukaan espanjansiruetanan saa hengiltä kätevimmin puutarhasaksilla poikkaisemalla.
3:47
Tällainen on espanjansiruetana
Espanjansiruetana on vieraslajit.fi-sivuston mukaan lähtöisin Euroopasta mutta sen tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Manner-Suomessa ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1994.
Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat paikasta toiseen maansiirtojen sekä erilaisten kukka- tai puuntaimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Laji voi siirtyä myös lehtikasojen ja kompostien välityksellä.
Espanjansiruetana on kaksineuvoinen, eli hermafrodiitti. Yksi yksilö voi samaan aikaan toimia siis sekä naaraana että koiraana. Parittelun jälkeen molemmat voivat tuottaa munia, minkä vuoksi kanta voi kasvaa nopeasti.
Levittävät tauteja
Espanjansiruetana voi risteytyä muiden etanoiden kanssa, mikä aiheuttaa haittaa myös alkuperäisille lajeille.
Lisäksi ne voivat levittää tauteja niin ihmisille kuin eläimillekin, koska niiden erittämän lima voi sisältää listerian kaltaisia bakteereita.
Ruotsin eläinlääketieteellisellä laitoksen mukaan espanjansiruetana voi toimia väli-isäntänä myös niin sanotuille sydänmadolle, joka on haitallinen koiraeläimille.
Lue myös: Juhani tallensi videolle ”tappajaetanan” syömässä matoa – professori: ”Kaikille kansalaisille suosittelisin etanantappotalkoita”
"Tappajaetana" rouskuttaa tieltään kasvit ja kuolleet lajitoverit – näin tunnistat lähes kaikkialle Suomeen levinneen vieraslajin, joka pitäisi hävittää heti kohdattaessa
Älä tapa väärää eläintä
Espanjansiruetanan tappaminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi, mutta lajintunnistuksessa on syytä olla hyvin tarkkana.
Suomen alkuperäislajistoon kuuluvasta ukkoetanasta espanjansirun erottaa parhaiten pyöreän hengitysaukon sijainnista. Ukkoetanan hengitysaukko sijaitsee vähän kauempana päästä kuin espanjansiruetanalla. Ukkoetanalla se on kilven puolivälin takapuolella.
Lisäksi ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne, joka päättyy häntäpäässä terävään kärkeen. Siruetanoilla ei ole harjannetta vaan niiden selkäpuoli on tasaisen kupera.
Ukkoetana ei – niin kuin ei myöskään Suomen yleisin etanalaji, metsäetana – esiinny koskaan joukoittain, vaan yleensä yksittäin.
3:59
Tapa nopeasti
Vieraslaji.fi-sivustolla muistutetaan vielä, että nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja luultavasti kyky tuntea kipua. Siksi espanjansiruetanat pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti.
Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia.
Näin tunnistat espanjansiruetanan
Lähde: vieraslajit.fi. |