Tutkimuksen mukaan läheiset ystävyyssuhteet murrosiässä ennustavat hyvää myöhemmin.
Oletko huolissasi siitä, ettei lapsesi ole suosittu koulussa – että hänellä on vain yksi, kaksi ystävää? Huolesi on aivan turha: lapsi ei kaipaa suosiota, vaan oikeita ystävyyssuhteita!
Mitä suosio on?
Lääketieteen tohtori Eileen Kennedy-Mooren mukaan suosion saavuttaminen on tärkeintä tavallisesti yläasteiässä. 11-vuotiaana suuri osa lapsista on jo osa ystäväporukkaa.
Kaveriporukoita on myös tutkittu. Aiheesta kirjankin kirjoittaneiden tutkijoiden, Peter ja Patricia Adlerin mukaan, lapsista yksi kolmasosa pääsee osaksi dominoivaa, suosittua ystäväpiiriä, joka pitää sosiaalista statustaan yllä myös ikävillä keinoilla. Suositut ovat usein viehättäviä, urheilullisia, pukeutuvat hyvin ja heillä on myös rahaa.
Lapsista kymmenesosa haluaisi olla osa suosituinta ryhmää, mutta heitä hyväksytään harvoin "siisteimpien tyyppien" joukkoon. Oppilaista puolet on niin sanottua keskikastia, jonka joukosta löytyy monia, erillisiä ystäväporukoita; kymmenesosa lapsista jää kaikenlaisten ystäväporukoiden ulkopuolelle ja joutuu mahdollisesti myös kiusatuksi.
Suositun osa voi tuntua houkuttelevalta, mutta siinä on myös haittapuolensa. Suosioon liittyy tutkijoiden mukaan riskikäyttäytymistä, kuten tupakointia, alkoholin juontia ja varhaista seksuaalista aktiivisuutta. Suosituksi pääseminen voi myös saada muut lapset karsastamaan suosittua, ja lapsi saattaa menettää aiemmat ystävänsä.
Tutkijoiden mukaan myös suosittujen sosiaalisten ja suosittujen antisosiaalisten lasten välillä on eroa: sosiaaliset osaavat toimia ystävällisesti muita kohtaan.
Suosittuja nuoria uhkasi ahdistus myöhemmin
Läheiset ystävät tuovat mukanaan monia hyötyjä: tutkimuksen mukaan läheiset ystävyyssuhteet murrosiässä ennustavat hyvää henkistä ja emotionaalista terveyttä myöhemmin. Child Development -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suosittuja nuoria uhkasi todennäköisemmin sosiaalinen ahdistus.
Selvityksessä havainnoitiin 169 nuorta yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimus alkoi nuorten ollessa 15-vuotiaita, ja päättyi heidän täytettyään 25. Nuoret täyttivät aiheeseen liittyvän kyselyn joka vuosi.
Korkealaatuisina ystävyyssuhteina tutkijat pitivät läheisiä suhteita, joissa oli kiintymystä, tukea ja intiimiä ajatustenvaihtoa. Ystävyyden laatua arvioivat testattavien parhaat ystävät, suosiota puolestaan luokkatoverit.
Tutkijoiden mukaan teinit, jotka panivat läheisen ystävyyssuhteen etusijalle 15-vuotiaana, kokivat vähemmän sosiaalista ahdistusta, vähemmän masennusoireita ja heidän omanarvontuntonsa oli korkeampi, kun he täyttivät 25 vuotta.
Jos nuori arvioitiin suosituksi koulussa, hän koki enemmän sosiaalista ahdistusta.
Vanhemmat kannattaa keskustella ystävyyssuhteista lapsensa kanssa. Kennedy-Moore kehottaa kysymään esimerkiksi kysymyksiä "onko hän hyvä ystävä", "miltä sinusta tuntuu, kun olet hänen seurassaan" ja "mikä on kiltti tapa toimia tuossa tilanteessa".
Lähde: Psychologytoday.com, Sciencedaily.com
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.