Niinalla oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Koska Niina harrastaa sosiaalista mediaa, hän saa kuulla myös kritiikkiä siitä, ettei voi olla "aidosti sairas".
Niina, 23, masentui ensimmäisen kerran kuudennella luokalla. Hän oli 12-vuotias.
Nyt papereissa lukee kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö. Häiriön aikana vaihtelevat masennus- ja maniajaksot.
Niina pääsi tutkimuksiin vasta 16-vuotiaana ja sai diagnoosin 18-vuotiaana.
– On ollut sitä häpeää: ei halua myöntää itselleen sitä, Niina pohtii.
MTV Uutisten tiedossa on Niinan henkilöllisyys, mutta tässä jutussa hän esiintyy vain etunimellään asian henkilökohtaisuuden takia.
Pahimpina aikoina ei jaksa käydä edes suihkussa
Sairausjaksojen välillä sairastunut voi olla täysin oireeton. Niinalla sairauteen on liittynyt myös vaikeita paniikkikohtauksia ja ahdistuneisuusoireilua.
– Minulla on vauhdikkaampia kausia, jolloin olen sosiaalisempi, menevämpi, tykkään sopia asioita ja nähdä kavereita. Aloitan uusia projekteja ja taidejuttuja. Sitten se lähtee alaspäin ja tulee depressiivinen kausi.
Pahimpina aikoina Niina ei syö tai nuku. Hän ei jaksa käydä edes suihkussa. Synkkinä hetkinä Niina on miettinyt elämänsä päättämistä.
– Se on vain sellainen eräänlainen "surussa rypemisen koomatila". On tosi vaikeaa nousta sängystä tai sohvan pohjalta. Itkettää koko ajan ja ahdistaa. On itsetuhoisia ajatuksia: miettii sitä, että onko sen arvoinen, että viitsiikö täällä olla enää. Ajattelu menee tosi sumeaksi. Napsahtaa tietynlaiseen tilaan: yhtäkkiä ajatteleekin, että pitää päästä itsestään eroon.
Mielenterveyden häiriö vaikuttaa myös uraan
Niina työskentelee asiakaspalveluammatissa. Mielenterveyden häiriö vaikuttaa myös hänen uraansa.
– Saatan unohdella asioita, en pysty keskittymään, saatan olla hyvin äreä. Depressiivinen kausi alkaa yleensä niin. Kun huomaan, että unohtelen, joudun korjaamaan itseäni ja aamulla on vaikea lähteä töihin, tiedän, että on menossa depressiivinen kausi.
Niina on puhunut sairaudestaan töissä ja ollut avoin sen suhteen.
Siksi hän järkyttyikin keväällä 2019 saamastaan viestistä niin syvästi.
Sai viestin työpaikaltaan
Keväällä Niina oli mielenterveytensä vuoksi sairauslomalla. Hän harrastaa cosplay-asuja ja jakaa niistä myös kuvia ja videoita sosiaaliseen mediaan.
Masennuskautensa aikana Niina päätti yrittää. Hän meikkasi itsensä kauniiksi ja julkaisi videon. Siitä tuli hetkeksi parempi olo.
Sitten Niina sai viestin työpaikaltaan.
"Enkö olisi saanut"
Sitä ei ollut tarkoitettu hänelle. Viestissä pohdittiin, miten Niina on sekä sairauslomalla että julkaisee sosiaalisen median videoita.
"Tässä puidaan lyhyesti siitä, kuinka olin ilmoittanut sairaslomani jatkuvan 2.4 asti ja kuinka olen juuri postannut 'beautyvideon' somessa. Kyllä, postasin. Enkö olisi saanut? Koska olen sairaslomalla? Koska olen masentunut? Koska joudun olemaan pois töistä?"
Näin Niina kirjoitti tapahtuneesta Facebookissa.
Hän myöntää, että tilanne tuntui hämmentävältä: töissähän tiedettiin hänen sairaudestaan.
LUE MYÖS: Saako sairauslomalla mennä kauppaan tai elokuviin? Asiantuntijalääkäri vastaa yleisiin kysymyksiin
Eihän "aidosti masentunut" jaksaisi meikata
Töissä Niina esittää usein reipasta – sellainen kuuluu asiakaspalvelijan luonteeseen.
– Kun asiakas on luona, pitäisi olla iloinen, positiivinen ja inspiroiva. Innostua asioista, joita asiakas kertoo. Tällä hetkellä tuntuu todella vaikealta repiä hymy päälle kahdeksaksi tunniksi. Pystyn siihen 20 minuutiksi, Niina kuvailee.
– Vaikka olen avoin masennukseni suhteen, en tykkää puhua siitä. Se ahdistaa. Se on minulle ongelmallista. Kun esiinnyn julkisesti hyvin meikattuna ja laitettuna, se on eräänlainen imago. Rakennan sellaista positiivista roolia itselleni, että jaksaisin itsekin paremmin. Kun selviää, että olenkin masentunut, se aiheuttaa todella paljon hämmennystä.
Niina on saanut aiemmin vihaisia kommentteja, joissa häntä on väitetty huijariksi: eihän "aidosti masentunut" jaksaisi meikata tai kuvata videoita, joilla hymyilee.
– Minulle on sanottu, että ihmisiä ärsyttää niin sanottu missihymyni, eli sellainen tekaistu pepsodent-hymy. Että jos sellaisen pystyy tekemään, ei voi olla oikeasti masentunut. Olen monta kertaa joutunut todistelemaan masennustani, että se uskotaan sairaanhoidon piirissä ja myös sosiaalisessa mediassa, tai kun tapaa ihmisiä kasvokkain.
"Haluan buustata hyvää oloa"
Kyseenalaistaminen tuntuu kipeältä. Videoillaan ja kuvillaan Niina haluaisi jakaa positiivista energiaa eteenpäin, vaikka hänen itsensä ei olisi kovin hyvä olla.
Niina myöntää, että se on tavallaan ristiriitaista.
– Vaikka tiedän, että minun on ollut sinä päivänä vaikea hymyillä, on ihanaa nähdä video jälkeenpäin ja ajatella, että elämähän on ihan elämisen arvoista. Se antaa positiivista latausta: että pystyisin näkemään itseni huomenna oikeasti iloisena, samalla tavalla kuin olen videossa. Se on kuin heijastus siitä, millaisen toivoisin olotilani oikeasti olevan, Niina kuvaa.
– Haluan buustata hyvää oloa, jotta se alkaisi hehkua sisältäni enemmän. On ihanaa saada positiivisia kommentteja ja kehuja, inspiroida ihmisiä omalla luomuksellaan. Se antaa energiaa ja merkitystä.
Niina toivoo, että masentuneen lähipiiri panostaisi hyvänä tukiverkkona toimiseen sen sijaan, että he tuomitsevat masentuneen toimintaa.
– Vaikka voi hämmentää, että hän tekee tällä tai tuolla tavalla, ei silti saisi tuomita. Se voi oikeasti pahentaa tilannetta. Minullekin tuli saamastani viestistä olo, että enkö tosiaan saa parantua? Niina kuvaa.
– Tuntui tosi, tosi pahalta ja väärältä, että paranemisprosessini ja se, että viimein jaksan tehdä asioita, jotka tuottavat iloa, tuomitaan. Se laittoi kyseenalaistamaan sen, eivätkö nämä ihmiset oikeasti haluaisi, että minun on hyvä olla? Miksi he eivät iloitse siitä?
Asia on nyt sovittu
Niinan saama harhaviesti käytiin työpaikalla läpi. Hän sai anteeksipyynnön ja asia on nyt sovittu.
– Jostain syystä tieto tilanteestani, hyvinvoinnistani ja kuntouttavasta toiminnastani oli puutteellinen. Asia on sovittu ja lähdemme liikkeelle sitä, että paraneminen on etusijalla. Tässä oli väärinymmärryksiä. He olivat pahoillaan siitä, että on lähdetty "väärällä jalalla" kyseenalaistamaan toipumista.
Niina myöntää, että viestin saaminen tunteiden vuoristorataa.
– On varmasti ihmisiä, jotka väärinkäyttävät sairauslomatodistustaan, mutta itse olen ollut aina avoin sekä harrastuksistani että sairaudenkuvastani, Niina kuvaa.
4:00
Jokainen sairastaa tavallaan
Hän haluaa muistuttaa, ettei ketään saa tuomita ulkokuoren perustella.
– Kaikki ovat yksilöitä ja sairastamme kaikki yksilöllisesti. Voi olla, että joku on sohvan pohjalla koko ajan, kunnes palaa töihin. Toiset aktivoituvat jossain vaiheessa, kuten minä. Mikään sairastamistapa ei ole väärä, kunhan se edistää terveyttä, paranemista ja eheytymistä, Niina sanoo.
– Tuomitseminen ulkokuoren perusteella on todella väärin, ja sellaista tekevän kannattaa miettiä kaksi kertaa, miksi ajattelee niin. Johtuuko se siitä, ettet ole koskaan törmännyt sellaiseen henkilöön, joka sairastaa, vai onko sinulla pinttyneitä mielikuvia masentuneista? Siihenhän liittyy todella paljon erilaisia stereotypioita. Olemme ihan samanlaisia kuin muutkin, tavallisia ihmisiä, joille tulee välillä huonompia kausia.
Osittainen lähde: Terveyskirjasto.fi