Sampolan päiväkodissa Oulussa on innokas tunnelma, kun 5–6-vuotiaat opettelevat koodausta. Kaveri neuvoo toista, mikä ruutu paperilta pitää värittää: nolla on tyhjä ruutu, yksi on värillinen ruutu.
Koodaamisen harjoittelu on osa sitä, miten tieto- ja viestintätekniikka näkyy päiväkodin arjessa.
– Aina ei tarvita edes sitä digitaalista laitetta, ryhmän lastentarhanopettaja Marianne Pirttiaho kertoo.
Sampolan päiväkoti tekee yhteistyötä Oulun yliopiston tutkijan Pekka Mertalan kanssa. Tarkoitus on kehittää digitaalisuutta varhaisvuosien opetuksessa.
Suhtautuminen suppeaa
Mertala on havainnut, että digitaaliseen mediaan suhtaudutaan päiväkodeissa vielä usein liian suppeasti.
– Aineistosta selviää, että usein varhaiskasvattajat mieltävät digitaalisen median olevan lähinnä opetuksen työkalu. Varhaiskasvattaja voi esimerkiksi ajatella, että oppimispeli tukee lapsen lukemaan oppimista. Tämä on vain osa varhaiskasvatuksen tavoitteita.
Mertalan tutkimusryhmän mukaan digitaalinen media tulisi nähdä pelkän käytön sijaan kokonaisvaltaisena asiana, joka digitalisoituvassa yhteiskunnassa näkyy kaikkialla ympärillä. Sitä tulisi avata ja selittää lapselle varhaiskasvatuksen keinoin.
Tämä vastaisi paremmin uusia varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia. Niiden mukaan lasten kanssa tulee muun muassa tutkia tietoteknologian roolia arkielämässä.
