Milloin suomalainen uskaltaa taas lähteä lääkäriin tai fysioterapeutille? Akavalta ehdotuksia siihen, miten 1990-luvun laman virheet voidaan välttää

Koronakriisi voi pahimmillaan aiheuttaa samoja ongelmia suuremmassa mittakaavassa, jos talouden elvytyksessä ei onnistuta ja apua ei pystytä tarpeeksi antamaan sitä tarvitseville ihmisille.

– Sosiaalialan tilauskirjat ovat nyt täynnä. Sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy ja niiden resurssien tulee vastata tarpeisiin. Euro syrjäytymisen ehkäisyyn säästää myöhemmin kahdeksan euroa, toteaa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Ristimäki puhui tänään keskusjärjestö Akavan tiedotustilaisuudessa, jossa haettiin lääkkeitä koronakriisin aiheuttamiin ongelmiin.

Ongelmiin kuuluu esimerkiksi hoitovelka, joka aiheutuu siitä, etteivät ihmiset uskalla mennä lääkäriin tai fysioterapeutin vastaanotolle. Näin monia vaivoja jää nyt hoitamatta ja hoitojonot pidentyvät.

Tilanne voi palautua normaaliksi vasta sitten, kun suomalaiset uskaltavat taas käyttää palveluita. Akava toivoo näin käyvän mahdollisimman pian, jotta terveysongelmilta vältytään.

Koronatartunnan pelko on näkynyt esimerkiksi fysioterapeuttien lomautusmääristä.

– Maaliskuussa lomautettuja fysioterapeutteja oli vain yksitoista, mutta huhtikuussa heitä oli lomautettuna noin 1 400, kertoi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Ihmiset eivät ole uskaltaneet käyttää palveluita. Fysioterapeuttien lomautusmäärät voivat olla hyvä indikaattori siihen, miten tilanne alkaa elpyä, Sorjonen lisää.

Pääekonomisti Sorjonen odottaa, että vuoden lopussa lomautusmäärät laskisivat, mutta poikkeuksellisessa tilanteessa mikään ei ole varmaa.

Lomautettuja 164 000

Myös korkeakoulutettuja akavalaisia on lomautettu kevään aikana paljon.

– Korkeakoulutettuja oli huhtikuussa lomautettuna yli 31 000. Yhteensä lomautettuja oli noin 164 000. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa lomautettuja oli 55 000, Sorjonen kertoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka penää kouluille rahoja tukiopetukseen, koska etäopetus ei ole kaikille oppilaille sopinut.

Erityisesti perusasteella opettajat ovat raportoineet huolista sen suhteen, etteivät kaikki oppilaat ole pysyneet tahdissa mukana. Etäopetuksessa vaikeuksia kokeneille olisi syksyllä Misukan mukaan saatava entistä laajempaa tukiopetusta.

Tukiopetusta varten kunnat tarvitsevat puolestaan rahaa.

– Oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla, jotta varmistetaan koulutuksellinen tasa-arvo ja opintojen sujuva jatkuminen. Jos lisäpaikkoja luodaan korkeakoulutukseen, tarvitaan lisärahoitusta, jolla varmistetaan laadukas koulutus, Misukka sanoo.

Lääkkeeksi resursseja tutkimukseen

Jotta työllisyys ja talous saadaan elpymään, tarvitaan Akavan mukaan merkittäviä rahasummia osaamisen vahvistamiseen sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin

– Hallitusohjelman talouspoliittinen osa pitää kirjoittaa uudelleen, sillä sen pohja on sulanut pois. Tulevien päätösten pitää luoda uutta työtä, vahvistaa taloutta ja yrittäjyyttä sekä luoda tulevaisuuden uskoa. Nyt pitää keskittyä kaikista olennaisimpiin asioihin, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Tuottavuuden nostamiseksi tarvitsemme investointeja osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. TKI-investointien neljän prosentin BKT-osuuden saavuttaminen on edelleen yksi tärkeimpiä tavoitteita, Fjäder painottaa.