1990-luvun lama aiheutti pitkäkestoista työttömyyttä, syvensi päihde- ja mielenterveysongelmia, vei voimia lasten vanhemmilta ja aiheutti turvattomuutta.
Koronakriisi voi pahimmillaan aiheuttaa samoja ongelmia suuremmassa mittakaavassa, jos talouden elvytyksessä ei onnistuta ja apua ei pystytä tarpeeksi antamaan sitä tarvitseville ihmisille.
– Sosiaalialan tilauskirjat ovat nyt täynnä. Sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy ja niiden resurssien tulee vastata tarpeisiin. Euro syrjäytymisen ehkäisyyn säästää myöhemmin kahdeksan euroa, toteaa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Ristimäki puhui tänään keskusjärjestö Akavan tiedotustilaisuudessa, jossa haettiin lääkkeitä koronakriisin aiheuttamiin ongelmiin.
Ongelmiin kuuluu esimerkiksi hoitovelka, joka aiheutuu siitä, etteivät ihmiset uskalla mennä lääkäriin tai fysioterapeutin vastaanotolle. Näin monia vaivoja jää nyt hoitamatta ja hoitojonot pidentyvät.
Tilanne voi palautua normaaliksi vasta sitten, kun suomalaiset uskaltavat taas käyttää palveluita. Akava toivoo näin käyvän mahdollisimman pian, jotta terveysongelmilta vältytään.
Koronatartunnan pelko on näkynyt esimerkiksi fysioterapeuttien lomautusmääristä.
– Maaliskuussa lomautettuja fysioterapeutteja oli vain yksitoista, mutta huhtikuussa heitä oli lomautettuna noin 1 400, kertoi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Ihmiset eivät ole uskaltaneet käyttää palveluita. Fysioterapeuttien lomautusmäärät voivat olla hyvä indikaattori siihen, miten tilanne alkaa elpyä, Sorjonen lisää.
Pääekonomisti Sorjonen odottaa, että vuoden lopussa lomautusmäärät laskisivat, mutta poikkeuksellisessa tilanteessa mikään ei ole varmaa.
Lomautettuja 164 000
Myös korkeakoulutettuja akavalaisia on lomautettu kevään aikana paljon.
– Korkeakoulutettuja oli huhtikuussa lomautettuna yli 31 000. Yhteensä lomautettuja oli noin 164 000. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa lomautettuja oli 55 000, Sorjonen kertoo.