Mainos

Odottava äiti sai aivan tavallisen infektion ja menetti lapsensa, koska raskautta ei seurattu – paperittomia auttava lääkäri Moona Merikallio ei voi unohtaa tapausta: "Tilanne on kestämätön"

6:26
Paperittomien määrä Suomessa kasvaa ja vain osa pääsee lääkäriin – tästä syystä lääkäri avaisi sairaanhoidon kaikille

Mies on tullut lääkärin vastaanotolle rintakivun vuoksi. Oireiden perusteella on syytä epäillä, että miehellä on sydänkohtaus. Lääkäri ilmoittaa, että mies tarvitsee sairaalahoitoa välittömästi.

Mutta sairaalaan hän ei lähde. Mies asuu teltassa perheensä kanssa eikä halua jättää heitä yöpymään yksin metsään.

Lopulta lääkärin kanssa sovitaan, että mies saa lääkkeet, joilla hän todennäköisesti selviää yön yli. Aamulla saattaja tulee hakemaan häntä ja he menevät yhdessä sairaalaan.

Tapaus on muutaman vuoden takaa, mutta se on jäänyt lääkäri Moona Merikallion mieleen. Hän toimii vapaaehtoisena paperittomia hoitavalla Global Clinicilla Helsingissä.

– Tässä tapauksessa mies selvisi, mutta olisi voinut käydä huonomminkin.

Raskana ollut paperiton menetti lapsensa

Toisessa tapauksessa kävi pahemmin: raskaana ollut nainen menetti syntymättömän lapsensa. 

Tavanomainen tulehdus oli päässyt leviämään ja naisen tilan alkoi lähestyä verenmyrkytystä. Hoitamaton infektio johti lopulta siihen, että nainen menetti lapsensa.

– Tyypillinen esimerkki paperittomasta on ulkomaalainen nainen, joka on raskaana suomalaiselle miehelle ja asuu maassa, mutta odottaa oleskelulupaansa.

– Todennäköisesti sekä äiti että syntymätön lapsi tulevat saamaan Suomen kansalaisuuden, mutta lupaa odotellessa hän ei pääse lääkäriin. Raskautta tulisi seurata ensimmäisistä viikoista lähtien, joten tilanne on kestämätön.

"Potilaat ovat kiitollisia, kun heitä kuunnellaan"

Suomessa toimii useilla paikkakunnilla vapaaehtoisvoimin lääkäriasemia, jotka auttavat yhteiskunnalta näkymättömissä olevaa ihmisjoukkoa. Paperittomien asiaa ajava lääkäri haluaisi, että Suomi laajentaisi välttämättömät terveyspalvelut paperittomille kaikkialla maassa. 

Moona Merikallio on ollut paperittomien klinikalla vapaaehtoisena nyt kuusi vuotta. Päivätyökseen hän on terveyskeskuslääkäri.

Vuosiin vapaaehtoisena on mahtunut paljon kaikenlaisia kokemuksia. Merikallio kuitenkin sanoo, että se on kannattanut.

– Potilaat ovat todella kiitollisia siitä, kun heitä autetaan ja heidät kohdataan ihmisinä. Olen saanut tästä todella paljon, koska pystyn auttamaan heitä, jotka eivät apua muualta saa.

Global Clinic -lääkäriasemia on Suomessa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Joensuussa. Helsingin klinikalla toimii hoitajia, psykologeja, lääkäreitä, kätilöitä, pakolaisneuvonnan lakimies, hammaslääkäri ja tulkkeja.

Psykologisen avun tarve kasvaa

Klinikalla hoidetaan tavanomaisia sairauksia, kuten vatsavaivoja, tulehduksia, hammaskipua tai gynekologisia vaivoja.

Viime vuosina kasvua on ollut etenkin psykologin palveluissa. Masennuksesta ja psyykkisestä stressistä kärsivät etenkin pakolaiskriisin myötä Suomeen tulleet, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt.

Resurssit ovat rajalliset, joten jos potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, hänet on ohjattava eteenpäin. Joskaan hoitoon pääsy ei ole koskaan varmaa.

​​​​​​​

Helsinki hoitaa kaikkia paperittomia

Terminä paperiton kattaa terveydenhuollon näkökulmasta useita erilaisia ihmisryhmiä.

Paperiton voi olla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö, joka yhä oleskelee Suomessa. Paperittomaksi luokitellaan myös ihminen, joka oleskelee maassa ilman voimassaolevaa oleskelulupaa tai esimerkiksi EU-maan kansalainen, jolla ei kotimaassaan ole sairausvakuutusta eikä täten saa eurooppalaista sairausvakuutuskorttia.

Helsingin kaupunki teki muutama vuosi sitten päätöksen tarjota kaikille paperittomille välttämättömät terveyspalvelut.

Alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat saavat Helsingissä samat palvelut kuin kaupunkilaiset. Sittemmin terveydenhuoltoa paperittomille on laajennettu myös Espoossa, Vantaalla ja Turussa.

Paperittomien määrää ei tiedetä

Muutoksesta huolimatta Global Clinicillä riittää asiakkaita Helsingissäkin.

– Moni paperiton ei tiedä oikeuksistaan ja osa saattaa suhtautua epäluuloisesti viranomaisiin, joten he eivät uskalla hakeutua julkiselle puolelle. Usein meille hakeudutaan, jos julkisella puolella asioiminen ei onnistu esimerkiksi kielimuurin vuoksi, Merikallio selittää.

Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan 3000–10 000 paperitonta. Heidän uskotaan asuvan enimmäkseen suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla.

Paperittomien määrä on kasvanut huomattavasti vuoden 2015 jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet sekä turvapaikanhakijoiden kasvu että poliittiset päätökset.

Kiireellinen hoito maksaa

Vaikka paperittomien määrä maassa on kasvanut, Merikallion mielestä Helsingin malli pitäisi laajentaa koskemaan koko Suomea. Hän haluaisi välttämättömät terveyspalvelut kaikille paperittomille ja laajat raskaana oleville sekä lapsille.

– Olen joskus kuullut kysyttävän, että eivätkö kaikki tule tänne, mikäli avaamme terveyspalvelut kaikille. Siihen vasta-argumenttini on, että Ruotsissa tehtiin näin eikä ole näyttöä, että sillä olisi ollut vaikutusta maahanmuuttoon.

–Jos potilaat jäävät hoitamatta, heidän sairautensa muuttuvat ennen pitkää kiireellistä hoitoa vaativaksi ja erikoissairaanhoito maksaa todella paljon.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja