Suomessa kymmenet henkilöt saavat vuosittain kirkkoturvasta apua esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan. Turun Mikaelinseurakunta on myöntänyt pakolaisena tulleelle miehelle kirkkoturvan, jonka avulla hänen oleskelulupaprosessiansa pyritään käsittelemään uudestaan.
Turkulainen Ali Reza Heidari on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä ja häntä uhkaa palautus Afganistaniin. Maaliskuun alussa miehen piti ilmoittautua poliisilaitokselle mahdollista pakkopalautusta varten, mutta Turun Mikaelinseurakunta päätti puuttua tilanteeseen. Miehelle myönnettiin kirkkoturva, jonka avulla hänen asioitaan yritetään edistää yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Seurakunnan mielestä palautuspäätös on väärä, ja Rezalla pitäisi olla oikeus jäädä Suomeen.
Paperittoman noidankehä
Ali Reza Heidari saapui Suomeen Euroopan pakolaiskriisin aikana vuonna 2015. Alaikäisenä maahan saapunut Reza on omien sanojensa mukaan paperiton, sillä hänen afganistanilaiset vanhempansa pakenivat Iraniin jo ennen hänen syntymäänsä. Rezan vanhemmat kuuluvat Afganistanissa vainottuun hazaravähemmistöön, minkä vuoksi he elävät paperittomina Iranissa.
22-vuotias Reza puhuu sujuvaa suomea, on opiskellut lähihoitajaksi ja työskennellyt lähes puolentoista vuoden ajan vanhainkodissa. Miehen työt loppuivat kuitenkin kuin seinään korkeimman hallinto-oikeuden antaman kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
Turvapaikkaprosessin aikana hakija saa opiskella ja tehdä töitä Suomessa, mutta työnteko-oikeus loppuu kielteisen turvapaikkapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi. Rezan kohdalla tämä tapahtui viime syyskuussa.
Lue myös: Perheensä luona asunut Ashley, 14, käännytettiin Filippiineille – Suomessa pienten lasten kanssa asuva äiti kertoo jäätävästä tuskastaan: "Pelkään tyttäreni turvallisuuden puolesta"
Ilman selvää turvapaikkaperustetta ja olemassa olevaa matkustusasiakirjaa miehen paikka olisi viranomaisten mukaan hänen kotimaakseen merkityssä Afganistanissa. Ongelma vain on, ettei Reza ole kertomansa mukaan koskaan käynytkään Afganistanissa.
– Olen hakenut muukalaispassia, mutta sitä ei myönnetä minulle sillä perusteella, ettei minulla ole oleskelulupaa. Oleskelulupaa taas ei myönnetä, jos minulla ei ole passia, Reza selittää.
Maahanmuuttoviraston mukaan Reza ei olisi Afganistanissa henkilökohtaisen vainon kohde, eikä työperäistä oleskelulupaa myönnetä ilman henkilöllisyystodistusta. Muukalaispassi taas myönnetään usein sillä edellytyksellä, että hakija saa kotimaastaan todistuksen siitä, ettei voi saada sieltä passia.
Jos tämä ei onnistu, on henkilöllä lain mukaan edessään käännytys kotimaahansa.
Rezan asioita edistäneen Turun Valkonauha ry:n toiminnanjohtaja Minna Saundersin mukaan muukalaispassin myöntämiselle ei olisi Suomen lainsäädännössä estettä, vaan kyse on pikemminkin lain tulkinnasta.
– Hänet nähdään ikuisesti turvapaikanhakijana, eikä hän pysty virallistamaan asemaansa. Kun sanotaan, että Suomi tarvitsee työntekijöitä, niin tuntuu hassulta, ettei koulutettu lähihoitaja saa jäädä tänne työskentelemään.
Kirkkoturva auttaa äärimmäisessä tilanteessa
Yleiskristillisellä kirkkoturvakäytännöllä tarkoitetaan kirkon tarjoamaa henkistä ja aineellista apua niille, jotka ovat joutuneet Suomen säädösten kannalta määrittelemättömään ja oikeudettomaan asemaan. Kirkkoturvan tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan näiden ihmisten oikeudenmukainen kohtelu esimerkiksi tarjoamalla heille oikeudellista apua selvittää asioita yhdessä viranomaisten kanssa.
Suomen evankelisluterilainen kirkko painottaa, että kyseessä on toimintatapa, jota voidaan käyttää ainoastaan äärimmäisessä tilanteessa, kun muut avustuskeinot eivät enää riitä.
– Ali Rezan tapauksessa viranomaisten päätös on ehdottoman väärä jo sen perusteella, että hän pystyy elättämään itsensä ja hänellä on sekä työpaikka että toimeentulo turvattuna Suomessa, toteaa Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Lue myös: MTV paikalla: Turkin ja Kreikan rajalla olevat pakolaiset haluavat päästä Eurooppaan – osa kertonut päämääräkseen Suomen
Lehikoinen on Rezan kirkkoturvapäätöksen takana ja tietää tapauksen tarkasti.
– Kirkkoturva ei lähde siitä, että kaikkien tulisi saada jäädä Suomeen. Tuemme ainoastaan heitä, joilla on inhimilliset syyt jäädä tänne. Emme rakenna omaa oikeusjärjestelmää olemassa olevan rinnalle, vaan pidämme ääntä heidän puolestaan, jotka ovat todellisen avun ja tuen tarpeessa, Lehikoinen toteaa.
Hänen mukaansa kirkkoturvan piiriin otettavien henkilöiden taustat tarkastetaan huolella yhdessä oikeusoppineiden kanssa. Kirkon avun hakemiselle on oltava aina perusteltu syy, eivätkä kaikkien tarinat vakuuta seurakunnan väkeä.
– Jotkut ovat yrittäneet käyttää meitä hyväkseen, mutta tarkistamme taustat emmekä ole auttaneet heitä.
Poliisi käyttää omaa harkintavaltaansa kirkkoturvan piirissä olevien suhteen
Kirkkoturvan myöntämisestä vastaa seurakunnan kirkkoherra. Hänen päätöksellään kirkkoturvan piiriin otettua henkilöä voidaan auttaa esimerkiksi aineellisesti. Väliaikaismajoitustakin on tarjottu, mutta tarkoituksena ei ole auttaa henkilöitä pakenemaan viranomaisia.
– Kirkon kellariin ei ketään piiloteta, Lehikoinen toteaa.
Hänen mukaansa kyse on pikemminkin päinvastaisesta toiminnasta. Kirkkoturvan piirissä olevat ilmoittautuvat viranomaisille normaaliin tapaan.
– Kokemuksemme mukaan poliisi on luottanut siihen, että meidän kauttamme näihin henkilöihin saa yhteyden.
Suomen evankelisluterilainen kirkko kertoo sivuillaan, että eri puolilla Suomea poliisi on suhtautunut kirkkoturvatilanteisiin vaihtelevasti. Joissakin tapauksissa on käytetty harkintavaltaa ja seurakunnan toiminta on hyväksytty, toisissa taas ei. Kirkkoturva ei oikeuta oleskelua Suomessa, vaan se on pikemminkin kirkon sosiaalinen kannanotto heikommassa asemassa olevien puolesta.
Lue myös: Painajaismainen ennuste toteutui Bangladeshissa – lähes miljoonan ihmisen asuttamalla pakolaisleirillä koronatartunta
Ali Rezan tapauksessa viranomaiset ovat olleet avoimessa keskusteluyhteydessä kirkkoon.
– Koska olen saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, joudun menemään viikoittain ilmoittautumaan poliisiasemalle. Kirkosta on joku tullut aina mukaani varmistamaan, etten joudu säilöön, Reza sanoo.
Koronaepidemian vuoksi poliisiasemalla tapahtuvat fyysiset ilmoittautumiset ovat tällä hetkellä pannassa, joten Reza ilmoittautuu viranomaisille puhelimitse viikon välein. Palautuslentoja Afganistaniin ei koronan takia myöskään lennetä, mutta niiden käynnistyminen huolestuttaa miestä.
– Olen taistellut tästä yli neljä vuotta. Totta kai se pelottaa, että mitä seuraavaksi tapahtuu, hän toteaa.
"Välillä inhimillisyys on viranomaispäätöksistä kaukana"
Vuosittain Turun Mikaelinseurakunnalta hakee apua noin kymmenestä kahteenkymmeneen kirkkoturvaa tarvitsevaa henkilöä. Kaikkia heistä ei oteta virallisesti osaksi kirkkoturvaa, vaan heille voi riittää seurakunnan pienempikin apu.
Mikaelinseurakunnassa kirkkoturvan piiriin otetuista taas noin kolmasosaa on onnistuttu auttamaan niin, että heille on esimerkiksi myönnetty myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.
Lehikoinen puolustaa kirkon satoja vuosia vanhaa perinnettä, vaikka julkisessa keskustelussa se usein jakaa ihmisten mielipiteitä rajusti.
– Välillä inhimillisyys on viranomaispäätöksistä kaukana, ja päätöksiä on voitu tehdä niin, ettei kaikkia asioita ole otettu tarpeeksi huomioon. Joidenkin kansalaisten mielestä kirkko ottaa oikeuksia omiin käsiinsä eikä kunnioita viranomaispäätöksiä, mutta pyrin oikomaan näitä vääriä mielikuvia.
– Meidän tarkoituksenamme ei ole haitata viranomaisten toimia, vaan yrittää auttaa hädänalaisia ihmisiä silloin, jos heidän avukseen on vielä jotain tehtävissä, Lehikoinen tiivistää.
Aina kirkonkaan apu ei ehdi ajoissa, vaan käännytyspäätöksen saanut henkilö palautetaan kotimaahansa kirkkoturvasta huolimatta.
– Olemme huomanneet, että joskus ei ole enää mitään tehtävissä ja silloin olemme nostaneet kätemme pystyyn. Yritämme avustaa tällaisia henkilöitä esimerkiksi etsimällä heidän palautusmaistaan ihmisiä, jotka voisivat tulla heitä lentokentälle vastaan, kirkkoherra Lehikoinen toteaa.
Artikkelia muutettu 18.5.2020 klo 13.20: Jutusta poistettu turvapaikanhakijoiden oikeuksista kertova video, jossa ollut haastattelu oli tehty marraskuussa 2019.