Maahanmuuttovirasto on paininut viime aikoina suurten ongelmien parissa, kun Suomeen on saapunut yli 21 000 tilapäistä suojelua hakevaa ukrainalaispakolaista lyhyessä ajassa.
Apua tarvitsevien ukrainalaisten todellista määrää viranomaiset eivät tiedä, sillä kaikki sotaa paenneet eivät ole hakeneet suojelua.
– Suuret hakijamäärät ovat olleet selkeä haaste, sanoo Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen sisäministeriön tilaisuudessa tänään.
Viranomaiset arvioivat maaliskuussa, että Suomeen voi tulla tänä vuonna 40 000–80 000 ukrainalaista, jotka hakevat tilapäistä suojelua. Jos tulijoita on enemmän, eivät Maahanmuuttoviraston resurssit tule Immosen mukaan riittämään.
– Olemme pyrkineet virtaviivaistamaan hakemusprosessia ja kehittämään toimintaamme. Jos hakijoita tulee arvioitua enemmän, me tulemme tarvitsemaan enemmän rahaa erityisesti vastaanottotoimintaan, Immonen sanoo.
Maahanmuuttovirasto tekee Immosen mukaan tällä hetkellä jopa tuhat tilapäisen suojelun päätöstä päivässä. Hakemusten käsittelyä on nopeutettu esimerkiksi automaatiolla.
Sisäministeriö on tekemässä uusia arvioita, kuinka paljon Suomen on tulossa suojelua hakevia ukrainalaisia. Arviot luovutetaan sisäministeriön ylijohtaja Minna Hulkkosen mukaan valtioneuvostolle muutaman viikon kuluttua.
Ongelmia esimerkiksi vastaanottorahan maksussa
Yksi suurimmista hakijamäärien aiheuttamista ongelmista on ollut, että tilapäistä suojelua saavien vastaanottorahaa ei ole pystytty maksamaan ajoissa. Rahat on pitänyt maksaa seitsemän arkipäivän kuluessa, mutta nyt maksuja on voitu odottaa useita viikkoja.
Suurimmat ongelmat on Immosen mukaan nyt selätetty. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kuitenkin myöntää, että seitsemän arkipäivän maksuaikaan ei ole päästy vielä kaikkialla.
Yhtenä ongelmana voi Immosen mukaan olla myös kasvanut ukrainan kielen tulkkien tarve. Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Mikael Laurinkari kuitenkin sanoo, että he ovat pärjänneet nykyisellä tulkkien määrällä.
– Tilanne on tietysti akuutti, ja me käytämme näitä tulkkeja koko ajan, Laurinkari sanoo.Haasteet ovat Immosen mukaan näkyneet ukrainalaispakolaisilta saadussa palautteessa. Monet heistä olisivat toivoneet, että esimerkiksi palveluita olisi voitu järjestää nopeammin.
– Ymmärrämme hyvin turhautumisen, Immonen sanoo.
Suurin osa vastaanottokeskuksista ei ole Maahanmuuttoviraston ylläpitämiä, vaan niistä vastaa esimerkiksi kunnat tai yksityiset palveluntarjoajat. Immonen ei halua kuitenkaan syyttää näitä toimijoita palveluiden hitaudesta.
– Tämä tilanne on täysin poikkeuksellinen, ja me olemme kaikki tässä yhdessä, Immonen sanoo.
"Olen todella iloinen, kuinka paljon Suomi on auttanut ukrainalaisia"
Kiovasta Suomeen tullut 60-vuotias Olena Koptiukh on tyytyväinen Suomesta tulleeseen apuun.
– Olen todella iloinen, kuinka paljon Suomi on auttanut ukrainalaisia.
Kaupallisella alalla ja yliopiston lehtorina työskennellyt Koptiukh saapui Suomeen vappuna. Hän asuu tällä hetkellä Helsingin Punavuoressa olevassa vastaanottokeskuksessa. Suurin osa tässä keskuksessa olevista ukrainalaisista on siellä vain vähän aikaa, jonka jälkeen heidät siirretään muualle.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla, Koptiukh jäi aluksi Ukrainaan. Yhtenä yönä hän huomasi sosiaalisesta mediasta, että vapaaehtoiset olivat evakuoimassa ukrainalaisia Suomeen Vinnytsyan kaupungissa.
– Sen jälkeen kaikki tapahtui melkein päivässä, kun päätin lähteä.
Koptiukhin puoliso ja aikuinen poika jäivät Ukrainaan. Kumpikaan heistä ei ole rintamalla, ja yli 60-vuotias puoliso olisi voinut paeta maasta. He päättivät molemmat jäädä Ukrainaan. Nyt Koptiukh pitää yhteyttä perheeseensä puhelimitse monta kertaa päivässä.
– Ukrainalaisista on luonnollista, että miehet jäävät kotimaahan. Seuraan kuitenkin jatkuvasti, mitä siellä tapahtuu, Koptiukh sanoo. Koptiukh aikoo jatkaa kesken jääneitä rintasyöpähoitoja Suomessa. Hän haluaa myös tehdä vapaaehtoistöitä ja auttaa ukrainalaisnuoria löytämään opiskelupaikkoja.
Suomessa olevien ukrainalaisten määrää ei tiedetä
Vaikka suojelupäätöksiä tehdään nyt jopa tuhat päivässä, kukaan ei tiedä, kuinka paljon Suomessa on ukrainalaisia pakolaisia. Kaikki eivät ole hakeneet suojelua tai ilmoittautuneet vastaanottokeskuksiin. Yli 21 000:n suojelua hakeneen lisäksi maassa on tuntematon määrä ukrainalaisia, jotka voivat oleskella maassa kolme kuukautta viisumivapaasti.
Jopa puolet Euroopassa olevista ukrainalaispakolaisista ovat sisäministeriön mukaan turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelle jääneitä ihmisiä. Sisäministeri Krista Mikkonen arvioi, että Suomessa luku tuskin on noin suuri. Hakijoiden määrää on yritetty Immosen mukaan selvittää Suomessa asuvien ukrainalaisten kanssa mutta tuloksetta. Osa ukrainalaisista on voinut palata kotimaahansa tai jatkaa toiseen Euroopan maahan ilman, että viranomaiset tietäisivät siitä.
– Toivomme, että nämä viisumivapaasti Suomessa olevat ukrainalaiset hakisivat tilapäistä suojelua, sillä se on ehdottomasti nopein tapa saada oleskelulupa, ja se sisältää myös työnteko-oikeuden.
Nykyisestä pakolaistilanteesta pitäisi ottaa Immosen mielestä opiksi tulevaisuudessa.
– Pitää kerätä kokemuksia siitä, missä on onnistuttu ja epäonnistuttu. Sen jälkeen pitää analysoida, miten voimme parantaa toimintaamme.