Hallitus etsii lähiviikkoina kuumeisesti keinoja siihen, miten yhä useampi suomalainen saataisiin töihin ja miten vauhtiin päässyttä talouskasvua voisi pitää hengissä. Hallitus lyö lukkoon kuun lopussa linjaukset siitä, mihin valtion rahat ensi vuonna laitetaan.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo linjauksistaan budjetin pohjaksi alkavalla viikolla. Ainakin nämä kysymykset saattavat nousta keskusteluun hallituspuolueiden kesken:
Työllisyyttä lisäävät toimet
Hallitus ei ole pääsemässä tavoitteeseensa työllisyysasteen nostamisessa 72 prosenttiin, vaan luku on jäämässä 70 prosentin tienoille. Hallitus joutunee pohtimaan lisätoimia työllisyyden nostamiseksi. Ministeri Orpo on esittänyt esimerkiksi palkkatuen nostoa niin, että yritykset voisivat helpommin palkata työntekijöitä. Palkkatukea voidaan käyttää vaikeammin työllistettävien palkkaamiseen. Hallituksella ei ole palkkatuesta yhtenäistä näkemystä.
Sininen tulevaisuus -puolueeksi tähtäävän Uusi vaihtoehto -ryhmän piirissä on pidetty tärkeänä, että työttömien muuntokoulutusta lisätään työllisyyden edistämiseksi.
Perhevapaauudistus
Keskusta ja kokoomus haluavat käynnistää valmistelut perhevapaauudistuksesta. Uusi vaihtoehto on valmis keskustelemaan asiasta, mutta ei halua lyhentää kotihoidon tuen kestoa. Vaikka uudistuksen valmistelu polkaistaisiin käyntiin, on epäselvää, näkyykö se ihmisten arjessa vielä tällä vaalikaudella. Jos vapaita uudistetaan, on epäselvää, kenen vastuulla rahoitus olisi.
Tuloverojen alennus
Syksyllä neuvotellaan eri aloilla uusista työehtosopimuksista, joiden palkankorotukset eivät ole vielä tiedossa. Hallitus joutuu pohtimaan, voidaanko veronalennuksia luvata ehdollisena hyvityksenä maltillisista palkankorotuksista. Asiantuntijoiden mielestä tuloveronkevennyksiin ei liiemmin ole varaa. Kysymys on myös siitä, kohdistettaisiinko tuloverojen alennuksia esimerkiksi pienituloisille niin, että näiden olisi helpompi ottaa työtä vastaan – vai laajemmalle joukolle.
Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisäveron alennus
Hallituspuolueet olisivat valmiita alentamaan arvonlisäveroa, mutta Uusi vaihtoehto vain sillä ehdolla, että nykyistä vahvemmat alkoholijuomat sallittaisiin kaupoissa, kuten hallitus esitti alkukesästä. Keskusta ei yhdistäisi näitä kahta kysymystä.
Pakolaiskiintiö
Kokoomus voisi nostaa pakolaiskiintiötä 750:stä 1 050:een. Keskusta on valmis keskustelemaan kiintiön nostamisesta, mutta on valmis vain maltilliseen lisäykseen. Uusi vaihtoehto ei nostaisi kiintiötä.
Kotitalousvähennyksen laajennus
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen on esittänyt, että kotitalousvähennys pitäisi laajentaa niin, että myös pienituloiset eläkeläiset siitä hyötyisivät. Nyt pienestä eläkkeestä maksetut verot eivät välttämättä riitä vähennyksen täysimääräiseen hyödyntämiseen kotona tapahtuvasta hoito- ja hoivatyöstä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mielestä kokonaisuus on järkevää selvittää ja pohtia onko kotitalousvähennyksessä kehittämistarpeita. Uusi vaihtoehto -ryhmän Simon Elo muotoilee, että Jokisen esitystä voidaan harkita osana kokonaisuutta.
Pienituloisten takuueläke
Keskusta haluaisi korottaa pienituloisten takuueläkettä. Tällä hetkellä taataan 760 euron vähimmäiseläke. Korotus hyödyttäisi noin 100 000:tta vanhuuseläkeläistä tai muuta takuueläkettä saavaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen korottaisi sitä 40–50 euroa kuukaudessa. Nähtäväksi jää, miten muut puolueet ehdotukseen suhtautuvat.
Juttuun on haastateltu Antti Kaikkosen (kesk.), Kalle Jokisen (kok.) ja Simon Elon (uv.) lisäksi hallitusryhmien edustajia sekä kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolanderia valtiovarainministeriöstä.