Hallitus etsii lähiviikkoina kuumeisesti keinoja siihen, miten yhä useampi suomalainen saataisiin töihin ja miten vauhtiin päässyttä talouskasvua voisi pitää hengissä. Hallitus lyö lukkoon kuun lopussa linjaukset siitä, mihin valtion rahat ensi vuonna laitetaan.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo linjauksistaan budjetin pohjaksi alkavalla viikolla. Ainakin nämä kysymykset saattavat nousta keskusteluun hallituspuolueiden kesken:
Työllisyyttä lisäävät toimet
Hallitus ei ole pääsemässä tavoitteeseensa työllisyysasteen nostamisessa 72 prosenttiin, vaan luku on jäämässä 70 prosentin tienoille. Hallitus joutunee pohtimaan lisätoimia työllisyyden nostamiseksi. Ministeri Orpo on esittänyt esimerkiksi palkkatuen nostoa niin, että yritykset voisivat helpommin palkata työntekijöitä. Palkkatukea voidaan käyttää vaikeammin työllistettävien palkkaamiseen. Hallituksella ei ole palkkatuesta yhtenäistä näkemystä.
Sininen tulevaisuus -puolueeksi tähtäävän Uusi vaihtoehto -ryhmän piirissä on pidetty tärkeänä, että työttömien muuntokoulutusta lisätään työllisyyden edistämiseksi.
Perhevapaauudistus
Keskusta ja kokoomus haluavat käynnistää valmistelut perhevapaauudistuksesta. Uusi vaihtoehto on valmis keskustelemaan asiasta, mutta ei halua lyhentää kotihoidon tuen kestoa. Vaikka uudistuksen valmistelu polkaistaisiin käyntiin, on epäselvää, näkyykö se ihmisten arjessa vielä tällä vaalikaudella. Jos vapaita uudistetaan, on epäselvää, kenen vastuulla rahoitus olisi.
Tuloverojen alennus
Syksyllä neuvotellaan eri aloilla uusista työehtosopimuksista, joiden palkankorotukset eivät ole vielä tiedossa. Hallitus joutuu pohtimaan, voidaanko veronalennuksia luvata ehdollisena hyvityksenä maltillisista palkankorotuksista. Asiantuntijoiden mielestä tuloveronkevennyksiin ei liiemmin ole varaa. Kysymys on myös siitä, kohdistettaisiinko tuloverojen alennuksia esimerkiksi pienituloisille niin, että näiden olisi helpompi ottaa työtä vastaan – vai laajemmalle joukolle.