Hallituksen budjettiriihi alkoi tänään – Millaisia työllisyystoimia hallitus pohtii?

Hallitus tarvitsee uusia työllisyyttä vahvistavia toimia, jotta se saavuttaa tällä vaalikaudella kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyystavoitteensa.

Työllisyyspakettia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön virkamiestyöryhmässä. 

– On toivottu vaikuttavia ja rohkeita esityksiä. Taloudellinen raami on todella tiukka, toteaa TEM:n osastopäällikkö Tuija Oivo.

Kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus sitoo osaltaan hallituksen käsiä. Työllisyyspakettiin kuuluu lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä, jotka vaativat kuukausien virkamiesvalmistelua. 

Laajimmat uudistukset näyttävät jäävän väistämättä myöhemmäksi. 

– On sellaisia vaativia kokonaisuuksia, joihin emme pystyneet tässä aikataulussa uppoamaan. Odotamme, että hallitus linjaa asioista. Lisäksi on paljon järjestöjen kanssa sovittavia asioita, Oivo sanoo. 

Julkisuudessa on ollut esillä muun muassa seuraavia ehdotuksia hallituksen uusiksi työllisyystoimiksi. 

Muutokset työttömyysturvaan

Hallituksen piirissä on pohdittu ansiosidonnaisen porrastamista, jossa tuki pienenisi työttömyyden loppuvaiheessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa porrastettaisiin esimerkiksi 150 päivän jälkeen ja säästyvät rahat olisi tarkoitus käyttää työllisyyden hoitoon.

Työttömyysturvan porrastus on vaikea asia paitsi ay-liikkeelle, myös hallituskumppani perussuomalaisille. 

Lisäksi ansiosidonnainen työttömyysturva halutaan saada myös aktiiviseen käyttöön palkkatukena tai yrittäjän starttirahana. Aiemmin hallitus on sopinut, että työttömyysturvan perusosaa voidaan käyttää palkkatukena, starttirahana tai liikkuvuustukena. Ansiosidonnaiseen päivärahaan päätöstä ei ole ulotettu.  

Esillä on ollut myös malli, jonka mukaan työttömän aktiivisuutta arvioitaisiin vastedes joka kolmas kuukausi työvoimahallinnossa. Jos työtön ei ole ollut aktiivinen, työttömyysturvasta leikattaisiin kolme prosenttia.

Viime päivien työllisyyskeskustelussa on ollut esillä myös työttömyysturvan suojaosan nostaminen. Ylen mukaan keskusta haluaisi nostaa suojaosaa, eli summaa jonka työtön saa tienata ilman, että ansiot leikkaavat työttömyysturvaa. Keskusta nostaisi suojaosaa ainakin sadalla eurolla nykyisestä 300 eurosta.

Matalapalkkatyö

Kokoomusleiriin luetut korkeat virkamiehet, valtiovarainministeriön ykkösvirkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ovat nostaneet esiin matalapalkkatöiden lisäämisen palkkatuen avulla.

Hallituksessa perussuomalaiset ja keskusta ovat luvanneet olla kajoamatta työehtosopimusten yleissitovuuteen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, että mihinkään palkka-aleen ei olla lähdössä.

Kesäkuussa allekirjoitetussa kilpailukykysopimuksessa työmarkkinaosapuolet ja valtio lupasivat toisilleen, että yleissitovuudesta keskustellaan jatkossa kolmikannassa järjestöjen ja valtion kesken.

"Lex Lindström"

Perussuomalaisten keskeinen tavoite budjettiriihessä on yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle. ”Lex Lindströmiksi” kutsuttu keino tähtää työttömyyslukujen kaunistamiseen.

Perussuomalaisten mukaan kertaluonteisella ratkaisulla ei olisi tekemistä eläkelinjausten kanssa. EK:n mukaan ratkaisu olisi, myös kertaluonteisena, vastoin yhdessä hyväksyttyä ja päätettyä eläkeuudistusta, joka tavoittelee työurien pidentämistä.

Päivähoitomaksut

Kokoomus on ajanut päivähoitomaksujen korotusten perumista osana työllisyystoimia. Hallitus siirsi päätöksen päivähoitomaksujen korotuksista kesäkuusta syksyyn.  

Hallitus on painottanut pitävänsä kiinni kaikista suunnitelluista säästöistä. Pääministeri Sipilä ei ole suostunut huutokauppaan päivähoidosta. Hänen mukaansa asiat käydään läpi budjettiriihessä. Perussuomalaiset on asettanut päivähoitomaksujen ehdoksi pääomaveron yhden prosenttiyksikön korotuksen. Kokoomus ei hyväksy veronkorotuksia.

Varainsiirtovero

Kokoomuksessa ja perussuomalaisissa on halua kiihdyttää suomalaisten muuttamista työn perässä alentamalla asuntokaupan varainsiirtoveroa. Pääministeri Sipilän mielestä varainsiirtoveron poistaminen on liian kallis keino asuntokaupan vauhdittajaksi. Asuntokaupan varainsiirtovero tuottaa valtion kassaan noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, joten veropohjan paikkaaminen vaatii muita toimia.

Veronkevennykset

Hallitus arvioi kilpailukykysopimuksen kattavuutta ja tekee lopulliset päätökset verohelpotuksista budjettiriihessä. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kiky-sopimuksen kattavuus riittää hallituksen lupailemiin lisäveronkevennyksiin.

EK:n mukaan sopimuksessa on mukana 91 prosenttia palkansaajista. Hallitus on luvannut kasvattaa veronkevennyksiä 515 miljoonaan euroon, jos yli 90 prosentin kattavuus toteutuu.

Guggenheim

Hallituspuolueet ovat olleet eri mielisiä myös muista budjetin painotuksista, kuten esimerkiksi Guggenheim-museosta. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on kertonut ajavansa Guggenheim-museon tuomista Helsinkiin hallituksen budjettiriihessä. Ulkoministeri Soinin (ps.) mukaan perussuomalaiset ei hyväksy hanketta rahoitettavan valtion rahalla.