Nuorten erilaiset aivot vaativat omat ajo-opetuskeinonsa

Kahden vuoden takainen uudistus, jossa pakollinen tuntimäärä kasvoi, nosti myös ajokortin hintaa. 

– Osalle oppilaista se on ihan hyvä määrä, mutta sitten taas on osa oppilaita, jotka pärjäisivät vähemmälläkin ja sitten taas on osa oppilaista, joille se ei millään riitä, Hannu Visuri Autokoulu Ajotaidosta sanoo.

Ruotsin mallia ei kannata kopioida

Kokemus auttaa vaaratilanteissa. Ruotsissa autokoulua ja esimerkiksi vanhempien antamaa opetusta voi yhdistellä ja harjoitella parin vuoden ajan 16-18 vuoden iässä.

Ruotsin mallia ei asiantuntijoiden mukaan kannata siirtää suoraan Suomeen. Tietty määrä vapautta aiheuttaa myös ongelmia ja korkeita kokeiden uusimismääriä.

– Siellä on tietyt tietopuoliset pakolliset osuudet. Mutta sen lisäksi siellä voi ostaa ammattiopetuksesta ihan mitä haluaa. Se on toisaalta hyvä asia mutta toisaalta se on ongelma, koska nuoret uudet kuljettajakokelaat eivät aina osta sitä, mitä he tarvitsisivat, Antero Lammi Liikenneturvasta kertoo.

Nuorten kuskien riskialttein aika joutua onnettomuuteen on juuri ajokortin saannin jälkeen.  Riskiaika on saatu selvästi lyhenemään muun muassa monivaiheisella autokoululla.

– Ennen kaikkea on panostettu siihen, kun on suoritettu se ajotutkinto niin mitä tapahtuu vielä sen jälkeen, koska se riskialtis kausi nuorella, kun kortti on saatu, on nelinkertainen verrattuna kokeneeseen kuljettajaan. Ensimmäisen 3,5 vuoden aikana tapahtuu eniten vahinkoja, Jarmo Jokilampi Autokoululiitosta kertoo.

Nuorten aivot toimivat eri tavalla

Liikennepsykologi Mika Hatakan mukaan uusia nuorten ajattelua haastavia opetuskeinoja on jo käytössä.

– Muutamilla ajoharjoitteluradoilla on rakennettu ihan uudentyyppisiä opetusmenetelmiä, joissa nuoret joutuvat hyvinkin henkilökohtaisesti pohtimaan, millaisia riskejä itse kohtaa.

Nuoria yritetään jatkossa opettaa herättävämmin, koska nuoren aivot toimivat eri tavalla, kuin aikuisen. Perinteiset opetuskeinot eivät tutkijan mukaan riitä haastamaan nuoria tarpeeksi.

– Tietomme aivojen kypsymisestä osoittavat, että nuoret eivät ole yhtä taitavia hallitsemaan tunteitaan ja mielijohteitaan sekä arvioimaan toimintansa seurauksia, kuin aikuiset ja tämä täytyy ottaa opetuksessa huomioon, ruotsalainen liikennetutkija Nils Petter Gregersen sanoo.

Kaikki ei onnistu simulaattorilla

Opetuksen osaksi harkitaan myös virtuaaliopetusta ja simulaattoreita. Simulaattorit toimivat asiantuntijoiden mukaan hyvin esimerkiksi ajojärjestyksen opettelussa ja pimeänajossa.

– Kaikkea ei voi simulaattorilla opettaa. Ja ainakaan niissä simulaattoreissa, mihin autokoulut pystyvät budjetoimaan, ei liikkeen tuntua saa niin, että ajokokemus olisi realistinen, ajo-opettaja Hannu Visuri kertoo.

– Tärkeää on, että nuoret kokoontuvat yhteen ja pohditaan keskenään kasvokkain niitä riskejä, mitä ajamiseen liittyy, Jarmo Jokilampi Autokoululiitosta kertoo.

Kaveripaine on todellista

Nuorten asenteisiin ja ajatteluun halutaan vaikuttaa. Silloin teoriakokeen pitäisi testata muutakin, kuin faktatietoa liikenteestä.

– Siellä pitäisi tuoda sellaisia asioita, kuin esimerkiksi perustietoja siitä, miten kaveripaine saattaa vaikuttaa. Että ihminen edes tietäisi, että tällaisia ilmiöitä on olemassa, liikennepsykologi Mika Hatakka sanoo.