Nuoret nukkuvat vähemmän kuin koskaan ennen, some syventää masennusoireita: "Vastaanotolla kävi 14-vuotias tyttö, joka toivoi, että vanhemmat söisivät hänen kanssaan edes kerran viikossa"

Kosolan mukaan tytöt käyttävät sosiaalista mediaa enemmän kuin pojat

– Jostain syystä pojat ennemmin hakeutuvat isoon porukkaan ja taistelevat samalla puolella siinä videopelissä ja tytöt enemmän miettivät koko ajan sitä, että kelpaanko minä ja riitänkö minä. 

Toisessa tutkimuksessa Britanniassa havaittiin tunnin somessa olevista 15 prosentin raportoineen masennusoireista. Yli kolme tuntia olevien kohdalla luku oli 25 prosenttia ja yli viisi tuntia olevilla 38 prosenttia.

"Nuorille sysätään yhä enemmän kiireen tuntua"

Mikä tässä yhteiskunnassa ruokkii riittämättömyytä?

– Riittämättömyyttä tuntee varmaan itse kukin. Ikinä ei oikein aika riitä siihen, että tekisi kaiken, mitä piti. Nuorille sysätään yhä enemmän sitä kiireen tuntua, että yhä nuorempana pitäisi tietää, että mikä sinusta tulee isona. Eikä oteta huomioon sitä kehityspsykologiaa, että eivät ne nuoret ole valmiita, ne aivotkin ovat vielä kesken.

Tutkijan mukaan Helsingissä jo noin joka neljännellä nuorella on masennusoireita – painotus tytöissä – ja että muissa suurissa kaupungeissa tilanne on samankaltainen. 

– Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut kyllä iso muutos. Tosi paljon enemmän tulee masentuneita ja ahdistuneita nuoria vastaanotolle kuin ennen ja samaan aikaan nuoret nukkuvat vähemmän kuin koskaan ennen.

– Yleensä aikalaiset liioittelevat uuden teknologian vaikutusta elämässään, niin nyt nimenomaan näiden älypuhelinten osalta en usko, että vaikutus on liioiteltua.

Välitunnit ilman kännyköitä

Kosola kehottaa kouluja ja koteja olemaan tiukempia lastensa kännykänkäyttöön liittyen.

Oletteko te sitä mieltä, että kännykät pois myös välitunnilla?

– Kannattaisin, että tätä ainakin kokeillaan ja katsotaan, miten sitten nuoret voivat ja minkälaisia yhteisötuntemuksia he saavat aikaan siellä koulussa.

Ovatko nuoret liikaa kännykällä?

– Osa on, toteaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Hennamari Hänninen. 

Miten se näkyy?

– Kyllähän se näkyy keskittymiskyvyn puutteena ja hermostuneisuutena. Varsinkin pitkät tekstit ovat vaikeita tai jos joutuu odottamaan ohjeita, niin on vaikeaa odottaa. Ja kun ajatukset ovat kännykässä, ei kuule ohjeita. 

Mitä jos netinkäyttö maksaisi enemmän?

Opettaja pitää ehdotusta mielenkiintoisena ja "heittää palloa" teleoperaattoreiden suuntaan. 

– Meillä on puhelinliittymät sellaisia, että niissä on rajaton netti. Mitä jos siitä netistä joutuisikin maksamaan pienen hinnan niin kuin muualla Euroopassa. Mitä jos siitä joutuisikin maksamaan, niin se vähenisi automaattisesti, Hänninen pohtii.

Vanhemmat enemmän lastensa kanssa

Tutkija muistuttaa, että yhteiset ruokailuhetket ovat hyvää ja luonnollista mielenterveystyötä. 

– Aika monet vanhemmat ymmärtävät sen, että ihan pienen lapsi pitää hakea päiväkodista, kun se menee kiinni, mutta sama pätee teineihin. Kyllä kotiin kannattaisi tulla silloin viiden korvilla ja vähän kysellä, miten menee. Ja vaikka se olisi sitten Saarioisten äitien laittamaa ruokaa, niin istua syömään se yhdessä, Kosola kehottaa.

– Vastaanotolla kävi 14-vuotias tyttö, jonka ensimmäinen toive oli, että vanhemmat söisivät hänen kanssaan edes kerran viikossa. Mielestäni se ei ole ihan hirveän paljon pyydetty.