Nuoret kantavat koronan taloudellisen taakan – "Alle kolmekymppisten työllisyys ei ole toipunut lähellekään"

Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan kasvua tapahtuu nyt laajasti ja tulevaisuudennäkymät ovat hyvät.

– Talous on ottanut varaslähdön jo koronakriisistä ulospääsyssä. Arjessa ja tietyillä toimialoilla se toki tuntuu edelleen, mutta talouskasvu on varsin laaja-alaista, eikä minkään yhden sektorin varassa.

Lue myös: Näihin pörssiyhtiöihin kannattaa sijoittaa juuri nyt – ”Tänä vuonna tehdään ennätystuloksia”

Talouskasvua vetää nyt yksityinen kulutus. Kotitaloudet, jotka ovat säästäneet vuoden päivät, kuluttavat nyt paljon. Erityisesti niihin sektoreihin, joihin korona ei koske, kuten tavara-, auto- ja talokaupasta.

Myös teollisuus ja vienti vetävät hyvin, mikä Brotheruksen mukaan lupaa hyvää loppuvuodelle ja ensi vuodelle.

Nuoret kärsivät nyt kriisistä eniten

Virus on kohdellut koronakriisin aikana eri ikäisiä ihmisiä eri tavalla.

Epidemian alkuvaiheilla yhteiskunnassa kannettiin huolta ikääntyneistä ja riskiryhmistä, joille virus on kaikista vaarallisin.

Nyt kun riskiryhmät on rokotettu, on taloudellinen ja inhimillinen taakka kääntynyt nuoremmille.

– Alle kolmekymppisten työllisyys ei ole vielä toipunut lähellekään, kun taas vanhemmilla ikäluokilla työllisyys ja palkkakehitys on ollut hyvinkin suotuisaa tämän kriisin läpi.

Lue myös: Valtaosa 18–22-vuotiasta nuorista työskentelee – työttömyydellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia

Tätä selittää se, että nuoret joutuvat työelämässä aina kriisin keskellä kaltoin kohdelluksi.

Yritykset karsivat ensimmäisenä kesätyöpaikkoja ja määräaikaisuuksia, ensimmäisiä työpaikkoja, kun taas vanhoista työntekijöistä pidetään kiinni.

– Toisekseen tämä kohtelee kaltoin myös toimialoja, joista nuoret tyypillisesti saavat ensimmäisiä työkokemuksiaan. Puhutaan majoitus-, ravintola- ja matkailualoista, missä työskentelee tyypillisesti opiskelijoita ja missä ensimmäisiä työpaikkoja on tarjolla.

Korona nosti kasvukeskusten palkkoja

Brotheruksen mukaan matkailuala on ottanut kovimman kolauksen koronakriisistä. Matkatoimistojen maksamat palkat ovat puolittuneet ja potkuja on annettu paljon.

– Siellä isku on ollut hyvin raju. Myös majoitus- ja ravintola-alalla palkoista on leikattu kolmasosa. Myös kulttuuri- ja taidepuoli sekä tapahtumat ovat kärsineet.

Suomen sisällä tulorekisterin perusteella kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä palkat ovat parantuneet kriisin aikana.

– Isoimmat supistumiset ovat tapahtuneet ehkä vähän yllättäen mökkivaltaisilla paikkakunnilla, kuten Paraisilla tai Savonlinnassa, ja alueilla, jotka ovat kärsineet väestönmuutoksesta aikaisemminkin. Näyttää siltä, ettei korona ole kaupungistumista kääntänyt, ja voi olla, että etätyöt jopa tukevat kasvukeskuksia.

Lue myös: Sote-uudistuksesta puuttuu satojen miljoonien eurojen edestä palkkarahoja – eduskunnalta toivotaan korjausta, jotta asiat eivät päätyisi oikeuteen

Kasvukeskuksien palkkojen nousu johtuu Brotheruksen mukaan siitä, että kriisissä hyvin pärjänneiden toimialojen konttorit sijaitsevat niissä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi IT-ala, konsultointi ja hallinnointityö.

Brotherus uskoo, että tulevaisuudessa etätyöt voivat syventää myös maakuntien lääkäripulaa.

– Lääkäreitä on ollut hyvinkin vaikea saada syrjäseuduille hurjillakin palkoilla. Jatkossa etäklinikoille voidaan koota lääkärit kasvukeskusten tuntumasta hoitamaan potilaita, mikä voi jopa vauhdittaa kaupungistumiskehitystä