"Tästä saattaa tulla ihan iloinen 20-luvun alku" – näin talousviisaat arvioivat alkavaa vuotta ja lähettävät toiveen Marinin hallitukselle

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 3,3 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Elinkeinoelämien tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ovat arvioissaan ensi vuodelle vielä hieman optimistisempia.

– Ensi vuonna tullaan sellainen 3-4 prosenttia ylöspäin. Jos alkaa nelosella, se yllättää meidät positiivisesti, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.

– Meidän tutkimuslaitos ennustaa reilun kolmen prosentin kasvua, PT:n johtaja Elina Pylkkänen kertoo.

Karkeasti sanottuna Suomen kansantalous voisi näin olla ensi vuoden lopussa suunnilleen samassa kokoluokassa kuin juuri ennen koronakriisiä – tämäkin toki tarkoittaisi sitä, että viime vuosien kasvu-uralta on jääty rankasti jälkeen.

Asiantuntijat katsovat ensi vuoteen joka tapauksessa positiivisin mielin.

– Luulen, että tämä positiivinen elpyminen tulee yllättämään meidät. Tämä korona on niin talouden ulkopuolinen häiriötekijä, Kangasharju kommentoi.

– Itse talouden fundamentit ovat kunnossa, ja kun häiriötekijä lähtee, tästä saattaa tulla ihan iloinenkin 20-luvun alku, Kangasharju jatkaa.

Myös Pylkkänen arvioi, että vuosi 2021 tulee olemaan "julkisen talouden kannalta ihan miellyttävä vuosi".

Työllisyystoimia kaivataan lisää

Koronan raskaita talousvaikutuksia on paikattu tänä vuonna massiivisella lainanotolla. Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan 14,4 miljardia, ja ensi vuonnakin velkaa otetaan liki 12 miljarda euroa.

Toistaiseksi tavaroiden ja teollisuustuotteiden kulutus on selvinnyt ja elpynyt koronakriisistä verraten hyvin.

Kun suomalaiset saavat rokotteensa ja elämä palaa tavallisiin uomiinsa, myös palvelualat pääsevät takaisin nousuun.

– Baarit täyttyvät uudestaan, ja Kanarian, Kreikan ja Thaimaan lomat yleistyvät. Kuulemma näille lomille ollaan tekemässä jo kovasti tilauksia, Kangasharju mainitsee.

Pitkällä aikavälillä talouspolitiikan rakennuspalikat ovat Kangasharjun mielestä kuitenkin hukassa. Sanna Marinin (sd.) hallitukselta odotetaan etenkin työllisyystoimia.

– Niitä on odotettu aivan liian pitkään, ja nyt niitä tarvitaan kyllä lisää, Kangasharju sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkäsen mukaan työllisyystoimenpiteitä odotetaan, koska työvoimaa on oltava tarjolla, kun talouskasvu lähtee jälleen käyntiin.

– Jotta se pääsee täyteen mittaansa, me tarvitsemme hyvää osaavaa työvoimaa. Siitähän melkein tuli pulaa viime nousukaudella, Pylkkänen toteaa.

"Rohkea ja optimistinen ennuste"

Koronapandemian vaikutuksista Suomen taloudelle pitkässä juoksussa Pylkkänen uskaltaa olla varsin positiivinen.

Työllisiä miehiä oli marraskuussa 9 000 enemmän kuin viime vuoden marraskuussa. Naispuolisia työllisiä oli marraskuussa 13 000 edellistä vähemmän.

Miesten työllisyyden kasvu osoittaa Pylkkäsen mukaan sen, että jotkut toimialat ovat porskuttaneet korona-aikana jopa entistä parempiin tuloksiin, kun kysyntä on siirtynyt tuotteista ja palveluista toisiin.

Kuluttajien voisi kuitenkin koronan väistyttyä olettaa hakeutuvan jälleen tuttujen tuotteiden ja palveluiden pariin. Esimerkiksi matkailun oletetaan elpyvän, kun pandemia saadaan rauhoitettua.

– Rohkea ja optimistinen ennuste voisi olla senkaltainen, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei tullutkaan tästä koronavuodesta. Eli se ei jättänyt jälkeensä syviä ja pitkäaikaisia ongelmia talouteemme, Pylkkänen visioi.